Rover Ystävät ry Keskustelupalsta

Olis pieni probleema,
kaverin mökille pitäis saada veneelle poiju ankkuroitua.

Minkälainen paino, ja kuinka paljon sen pitäis painaa?.

Lähtötietoja:
-Syvyyttä noin 5m
-Pohjassa kiviä / hiekkaa / kalliota
-Vene noin 500-1000kg
-Saaressa merellä, ei ajoyhteyttä
-Ei sähköä

Omia ideoita:
-Vetää vinssillä jäätä myöden rannasta 1-3 isoa kiveä sopivaan paikkaan, mutta jäät voivat liikkua joten lopullinen paikka ei välttämättä ole oikea.
-Upottaa kaivon pohjarengas johon lisätään kiviä painoksi kun se on pohjassa oikella kohdalla.

Kallio on vaikea alusta, samoin hiekka. Niihin paino ei tartu yhtään.

Poijupainon massan (nimenomaan vedessä mitatun) lisääminen auttaa, samoin ketjun pituuden lisäminen (tai vaijerin, mulla rst-vaijeria). Jos poiju on vain jostain suunnasta suojaton voi sille puolelle tehdä apupainon, joka kytketään 3-5 metrin päähän varsinaisesta painosta. Tällä pystyy estämään varsinalseen painoon tulevan nostavan voiman.

Kuinka iso tuulipinta veneellä on? Sillä on suurempi vaikutus kuin massalla.

Yhteysveneenä Buster L, mutta ajoittain tarvetta esim. pienelle jenkkivenelle jne.

Juuri sieltä poijun suunnasta on ainoa avoin suunta, ja seuraavana on vastassa Ruotsin rannikko, joten yhtään kelin uhatessa ei venettä voi jättää poijuun. Eli tuuli / allokko tulee käytännössä suoraan takaa.

moi!

Meidä vene on 9m pitkä ja 3 m leveä...painaa noin 2500kg.



veneen peräpäässä poijun jatkeena on 1 tonnin betonimurikka ketju ja poiju, keula on laiturissa kiinni! Hyvin on KOVALLAKIN tuulella vene pysynyt paikallaan! Pohja hiekkaa&liejua! Pohjaan n 5 metriä!

Ehkä joku systeemi että voit helposti nostaa veneen rantaan?



--Janne--

Yksi osa ongelmaa on se, että millä sen murikan roudaa sinne saareen / mereen ilman raskasta nostokalustoa?.

Kaivonrenkaassa oli suunnitelmana tehdä peräkärryyn kuorma jossa olis tyhjä tynnyri kellukkeena, ja koko paketti peruutettais rampista mereen, josta sitten hinattais yhdistelmä saaren rantaan ja upotettais rengas pohjaan.


Saaressa on veneen nostosysteemi, juuri samanlainen kuin kuvassa. Veneen nostopaikalla on kuitenkin sellainen louhikko että kamojen roudaamisessa on nilkat kovilla, siksi tasaisella kalliolla on laituri josta poijussa kiinnioleva vene on helppo kuormata ja purkaa.

Kaverilla voisi olla ratkaisu asiaan, hänellä on Hangossa vanha armeijan paatti hiabilla, muistaakseni nostaa kevyesti moiset kuormat. Voin kysäistä, että mitä mahtaa maksaa veneily ja kuljettelu ja asennus jos tosiaan on tarvis .

Aikanaan tuli hoidettua tää projekti seuraavasti: Jäiden aikaan valettiin mökin rantaan n. tonnin painonen betonikakku. Se tietty vajos pohjaan keväällä. Sitten tehtiin kymmenestä laiturikellusta lautta, johon keskelle kolmijalka ja tehokas vaijeritalja. Tällä nostettiin kakku pohjasta jäiden sulettua ja hinattiin lautta murikoineen sopivaan paikkaan ja sitten vaan sinne. Piti hyvin H-veneen paikoillaan kaikilla tuulilla Päijänteellä.

Tuohon hiab-hommaan, paikka on itäisellä Suomenlahdella, joten Hangosta on matkaa liikaa, ja kaveri muutenkin sen verran nuukanpuoleinen ettei halua maksaa hommasta (ulkopuoliselle) liikoja.

Valamisesta, ymmärtääkseni betonivaluun tarvittais makeaa vettä, joka on kantotavaraa ko. saaressa, eikä hiekkaakaan 'kasva' missään koska paikka on kalliota ja kiviä.

Mietittiin muualla valamista myös, ja sitten jäiden ollessa sopivat puntti vedettäis jäitä myöden saareen, mutta saaresta ei ole eteläänpäin enää mitään muuta kuin merta, joten jäät ei välttämättä salli kulkemista joka talvi.

Mulla on tämän tyylisiä kiekkoja muutama, sekä pari rautapainoa. Hilasin ne maasturilla jäälle ja kevät hoiti loput. Tietty sisävesillä jää ei painoa kuljetellut.

Tälläisiä pystyy lisäämään tarpeen mukaan ja helppo pudotella veneestäkin. Tonnin painoon noitakin kuluu kyllä monta.

Betoni on veden alla toivottoman kevyttä. Jos kaiken massan joutuu raahaamaan paikalla niin suosittelen kyllä teräsromua, koska se kevenee vedessä vain 15% siinä kun betoni kevenee 40%.

Jos pohja on oikeasti kalliota, niin voisikos sinne porata reiän ja laittaa ruostumattoman kiilapultin? Siuihen sitten pieni välipaino pehmentämään poijun toimintaa. Toimii myös tarpeeksi suuressa kivessä.


T, Antti

Ahosensetä Wrote:Jos pohja on oikeasti kalliota, niin voisikos sinne porata reiän ja laittaa ruostumattoman kiilapultin? Siuihen sitten pieni välipaino pehmentämään poijun toimintaa. Toimii myös tarpeeksi suuressa kivessä.
T, Antti

Toi idea toimis varmasti, mutta vaatisi paikalle sukeltajan ja paineilmaporan, sukeltaja saattais kyllä löytyä tuttavapiiristä, mutta paineilmakone ja iso kompura on ongelma.

Paikka on sikäli mielenkiintoinen että ko. niemen vastakkaisella puolella on 'ison' vihan aikaan ollu aseveljien sukellusvene naamioverkkojen alla parkissa. Vettä on paljon, ja 20m korkea kallio pystysuoraan ylös.

Yhden reiän tekee kyllä melko pienilläkin vehkeillä. Työlautalta reiän voisi ehkä porata pinnalta. Mikähän tässä tulee rajaksi?


T, Antti

Ramiv Wrote:Omia ideoita:
-Vetää vinssillä jäätä myöden rannasta 1-3 isoa kiveä sopivaan paikkaan, mutta jäät voivat liikkua joten lopullinen paikka ei välttämättä ole oikea.

Ahosensetä Wrote:Jos poiju on vain jostain suunnasta suojaton voi sille puolelle tehdä apupainon, joka kytketään 3-5 metrin päähän varsinaisesta painosta. Tällä pystyy estämään varsinalseen painoon tulevan nostavan voiman.

Isoihin kiviin paikalla akkukoneella(poravasara) reiät, joihin lyödään kalliosilmus,
kivet toisiinsa kiinni Antin ehdottamalla tavalla 3-5m vaijerilla tai ketjulla,
voihan ne upottaa sinne talvellakin.
Vetää isoimman kiven oikeaan paikkaan tehtyyn avantoon, tai sahaa jään kiven ympäriltä, niin se vetää muut kivet perässään jään alle...
Ja poijukettinki valmiiksi kiinni.... ettei käy kun entisen ankkurin...

Tänään kavi Pajalla asiakas, joka tekee näitä töitä työkseen. Pinnalta pystyy poraamaan reikiä hänen laitteillaan enimillään 12 metrin syvyyteen.

Tosin jompen ehdottama proseduuri saattaa hyvinkin olla toimiva ja edullinen.


T, Antti

Ollaan laiteltu kaverin kanssa ketju "lenkiksi" eli kaksinkertaisesti, jolloin sen voi tarkastaa/vaihtaa tarvittaessa pinnalta käsin. Painot toisella lenkillä yhteen niin paksulla ketjulla ettei mätäne meressä ennen sukupolven vaihdosta...

Tom-ppa Wrote:Ollaan laiteltu kaverin kanssa ketju "lenkiksi" eli kaksinkertaisesti, jolloin sen voi tarkastaa/vaihtaa tarvittaessa pinnalta käsin. Painot toisella lenkillä yhteen niin paksulla ketjulla ettei mätäne meressä ennen sukupolven vaihdosta...

No niin, sieltä tuli hyvä ja simppeli ehdotus, mietittiin jo että laittaa sen lenkkisysteemin sinne alapäähän kirkkaasta tavarasta ja riittävän paksua, kun se ketjuhan happanee sieltä alapäästään jokatapauksessa.

Ketju kuluu lähes pelkästään siitä kohdassta, jossa pinnalta alas vajoava ketju osuu pohjaan. Pienikin aallokko liikuttaa sitä juuri tästä ja nirhaa materiaalia irti. Veden pinnankorkeuden vaihtelut levittävät tätä pistettä sitten nollaveden molemmille puolille.


T, Antti

Eli kysymys ei oliskaan siitä että pohjan tuntumassa olis suurin suolapitoisuus ja kuluminen johtuis syöpymisestä, vaan mekaanisesta kulutuksesta?.

Näin se menee, koska järvissäkin ketju kuluu pohjan kohtauspisteestä.

T, Antti

Meillä on 1500 kg vene Keiteleellä suuren selän rannalla poijussa, jossa on painona 3 kpl n. 50 kg:n betonilevyä, joissa on reikä keskellä ketjua varten. Vettä on noin kolme metriä. Pidän venettä lyhyehkössä ketjussa, korkeintaan neljä metriä. Venettä pidän poijuun kiinnitettynä perästä ja rantaan kiinnitettynä keulasta. Jos vene olisi kiinni vain perästä, niin tuuli tempoo venettä puolelta toisella, jolloin kiinnitykset olisivat kovilla. Pelkästään keulasta poijussa kiinnitetty vene tempoo aivan tolkuttomasti.
Painot veimme laiturin ponttoonilla paikalleen, ja pudotettiin ketjun läpi pohjaan. Pohja on savikkoa, joten se auttaa kiinnipysymistä.
Tällä systeemillä poiju ja vene on pysynyt paikallaan toistakymmentä vuotta.

Poijun otan syksyllä rannelle, koska moottorikelkkailijat ajavat poijussa olevan kiinnityslenkin muuten tuhannen mutkalle. No saattaahan siinä telamattoonkin tulla jotain...Ketjun jatkan tässä vaiheessa niin, että se ylettää matalalle, josta se taas löytyy keväällä.

Järvellä minun kokemukseni mukaan tavallinen teräsketju syöpyy enemmän, kuin kuluu. Pohjassa oleva ketjun osa on kirkas ja siisti, kun taas pelkästään vedessä oleva osuus on ruosteessa ja syöpynyt, kunn lantikan takapuskuri.

Minkälainen halkaisija noissa levyissä on?.

Ramiv Wrote:Minkälainen halkaisija noissa levyissä on?.

n. 60 x 60 x 15 cm.