Rover Ystävät ry Keskustelupalsta

Tuossa keltaisesta 110tä puuttuu vielä kylkisuojaputket ja etupanssari, mutta nekin jo hiekkapuhallettu ja maalattu, jotta eiköhän nekin saada Rabbit Ranchin Pääsiäis-ajoihin mennessä paikalleen. Muuten alkaa kaikki muut viat olemaan jo korjattuna.
Autohan ostettiin Lohjan huutokaupasta. Runko oli huonompi kuin aluksi näytti ja sitä viikon verran hitsailtiin jotta saatiin inhimilliseen kuntoon. Runkoa oli paikkailtu aivan käsittömällä tavalla. Ei ollut kyllä niissä hitsauksissa ajateltu kuin tätä päivää, huomisesta ei otettu paineita...
Korille riitti pesu. Ei edes yhtään myllytetty. Takapalkki on mallia itse-desing. Sisätilat myös pestiin. Vielä täytyy vaihtaa kaikki ikkunoiden liukulistat. Koko jarrupuoli tehdään uudestaan eli jarruletkut, putket, jarrusylinterit, jarrulevyt, jarrusatuloihin uudet männät ja tiivisteet ja rumpuihin uudet hihnat. Nämäkin pitäisi olla valmiina Pääsiäis-ajoihin mennessä... kun ne osat vaan tulisi Englannista!

Jarin puolesta kuvia näytille:

Hyvähyvähvyä... Noin hienolta toi auto ei ole näyttänyt 30 vuoteen...


Andy

mitkä vanteet? onko ite levitelty vai bulldogin? vai täh?

Ihan varmaa ei ole mutta Bulldogin kanssa paljon on yhteistä vanteissa, mutta levittää vielä ehkä enemmän ulos.

Nyt valmis ulkoisesti...

Nyt vuorossa esittelyssä LR 109 series III vm.-76.
Auto tuli omistukseeni joskus -90 luvun puolivälissä. Silloin auto ei ollut ajokuntoinen, mutta pelleiltään ja rungoltaan erittäin hyvä. Auto oli Lapin Rajavartioston vanha ja varustettu 2.25 dieselillä. Alkuperäinen rek.tunnus LBN-726. Väriltään haalean sininen. Laitoin aluksi auton ajokuntoiseksi ja niillä eväin mennä käryteltiin tuohon 2000-luvun alkuun asti. Oisko ollut 2002 kun sitten auto laitettiin täysin osiin ja tehtiin kokonaan uusiksi. Uudet jouset, uusi 2.25 bensakone britti-armeijan varastoista, täysi maalaus, uudet liukulistat, saranat, ovien lukot ja kahvat jne. Auto purettiin täysin osiin ja maalattiin joka puolelta. Väriksi tuli puolimatta sand. Järjestin tuohon aikaan Ylläksellä maasto-autosafareita ja samalla teimme 3kpl identtisiä LR109iä. Rek.numerot oli JFZ-30, JFZ-31 ja JFZ-33. Meillä oli varattuna myös rek.numero JFZ-32, mutta sitä autoa ei koskaan rakennettu. Tuo omani vanha dieseli oli helposti tunnistettavissa sisäverhouksesta...se kun oli plyyshiä ja väriltään punainen! Muut oli mustia keinonahkaverhouksia. Jouduin autosta eroon tuossa 2006-2007 aikoihin kun jouduin myymään autot rahapulassa. Olin kuitenkin koko ajan seurannut autoni liikkeitä ja nyt kun rahatilanne antoi myöten, ostin tuon nimikko-autoni takas. Nyt siis punainen plyyshiverhoiltu III-sarjan 109 on taas omassa tallissani...periaatteessa, haen auton pohjoisesta ensi viikolla samalla kun haen 2kpl bulldoggeja. Tulee nätisti rekan lavetissa kaikki kotiin kerta rysäyksellä.

Sitten esitellään meän vanhus LR 86 series I, vm.-54, vaikka rekisteröity suomeen jo -53. Auto Land Rover Fire Engine ja ollut aluksi vain avolava-versio lyhyellä etukatolla. Auton 2.omistaja oli katsastanut paikkaluvuksi 7 ja hommannut autoon umpikaton.
Auto Mynämäen VPK:n vanha. Rek.tunnus EI-761. Tämä tunnus lopulta löydettiin kun aikansa kaikki mahdolliset paikat käytiin lävitse joissa vanhoista autoista löytyy tietoa. Ja vielä tunnus oli vapaana! Ei ollut laitettu mihinkään mopoon...
Koko auton omistushistoria on nyt tiedossa ja myös se että autoon vaihdettiin diesel-moottori kun auto lähti tarjouskilpailun perusteella uudelle omistajalle Lietoon VPK:n riveistä. Tuo diesel otettiin Volgasta! Bensa-moottori tuli takas 80-luvun puolivälissä vähän ennen kuin auto meni Offroad Centerille. Auto liikkunut Mynämäen jälkeen Liedossa, Kouvolassa, Raumalla, Espoossa, Karjaalla ja nyt Laitilassa. Eli voidaan sanoa että auto palasi takaisin kotiin.
Auto ei ollut ajokuntoinen kun tuli meille(taitaa olla tapana meillä hock: ). Auto purettiin täysin osiin ja Svanten avustuksella alettiin haalia uusia osia läjään. Moottori oli joskus vaihtunut 2,25:ksi ja se sai jäädä paikalleen kun kerran saatiin toimimaankin...
Runko puhallettiin puhtaaksi ja maalattiin kokonaan lävitse. Runko oli todella hyväkuntoinen ja ei yhtään tarvinnut hitsata. Kaikki jarruosat laitettiin uutta putkia, sylinterejä ja letkuja myöten, peilit sekä sähköjärjestelmä(piuhat, lamput) uusittiin myös. Koko kori soodapuhallettiin täysin puhtaaksi ja maalattiin "Middle East sand-väriin". Renkaita vielä odotellaan Lipposelta(7x16) ja viimeisiä osia Englannista ja sitten oisi koeajojen aika...
:twisted:

Osaapas olla mielenkiinnon herättävää kalustoa. Ollapa aikaa, rahaa, tiloja... Ehkä joskus haaveita toteutetaan näihin defenderin esi-isiin

Lantikat on aivan oivallisia harraste-autoja. Osat on halpoja ja osia saa yleensä hyvin. Liki kaikki minun vanhemmat autot on ollut ajokelvottomia(lue halpoja) ostettaessa ja sitten pikku hiljaa on alettu autoa rakentamaan. Kunhan ei tartte hitsata... Siitä en tykkää...

No nyt sitten kerrotaan meän isosta defestä...Sai jo lempinimenkin: Seepra! Mistähän mahtoi tulla?!
Auto haettu Saksasta tässä keväällä konevikaisena. Moottorista oli irroitettu kansi ja apulaitteet ja jätetty moottori ilman mitään suojaa ulkoilma säilytykseen reiluksi vuodeksi. Päällä oli kyllä konepelti, mutta kun siinä on vararengas niin sen tuki- ja kiinnitysreijistä oli valunut sadevesi suoraan sylintereihin ja lopputulos oli karmeaa katseltavaa. Ovet kaikki ihan läpimätiä, mutta auton yleisilme ryhdikäs ja siisti. Sisäverhoilu keinonahkaa(helppo pitää puhtaana...), joten päätin auton ottaa ja aloittaa ajokuntoon saattamisen. Ikää autolla oli reilu 10vuotta eli moottorina TD5.
Tämän remontti olisi ollut aika kalliinpuoleista joten päätin etsiä toisen auton josta voisimme saada moottorin otettua.
AVK:n varastosta löytyi -98 vuotinen Disco II, joka oli kaadettu, mutta tekniikka täysin ehjää.
Tätä sitten alettiin huutamaan kilpaa(selvisi myöhemmin että Sihvosen Reijon kanssa) ja ootettin kuinka korkealle hinta nousee, jotta kannattaako koko homma. Lopuksi saimme auton reiluun 2600euroon ja olimme suht koht tyytyväisiä kustannuksiin.
Offipajan Henrik lupasi koneen vaihtaa ja Antin kanssa saimme tehtyä sopivaa kauppaa uusien ovien kanssa ja niin auton kokoaminen alkoi. Henrik osti loppuauton pois purkuun ja näin ei jäänyt tuosta ylimääräistä romua nurkkiin seisomaan. Oli Henrik jo kerennyt vaihtamaan uuden nahkasisustuksen omaan Discoonsa...
Autossa oli BFG:n Mutiaiset alla, mutta sekaisin 1 ja 2 sarjalaisia renkaita ja niin vielä Lipposelta ostettiin koko sarja 2-sarjaisia ja 1-sarjaiset myytiin pois ja niin auto oli valmis liikenteeseen.
Ovet vielä pohjamaalissa, mutta kun koko auto maalataan vielä tämän vuoden aikana uusiksi niin parempi sitten maalata koko auto kerralla, kuin osia eri aikoihin.
Tämä on sitten oikea suomen rekisteröinnin "järkevyyyden" ja pykälien kukkanen. Auton saksan rekisteriotteessa kuorma-auto kokonaispainoltaan 3200kg ja Virossa auto myös kuorma-auto 3500kg kokonaispainolla, mutta suomessa henkilöauto! Virossa tuon kokoisessa kuorma-autossa ei edes nopeudenrajoitinta tarvita.
Oletteko huomanneet että kaikki ne autot joista suomessa maksetaan vähän veroa, rajoitetaan nopeutta.
Ecu on nyt päivitetty ja tehoa pitäisi olla yli 160hv ja vääntöä yli 400nm. Kiva kokeilla käytännössä miten jaksaa viedä isoa kärryä... Ei jaksa vetää...Turbon ahdot vain 1bar ja alkaa tippua nopeasti kun ylämäki jatkuu. Välijäähdytin vuotaa ylänurkasta. Uusi ja parempi tilattu...
Nyt asennettu paikalleen ja ahdot nousi n.0.05 bar. Nyt siis noin 1,1. Ei muutakuin hukkaportin kimppuun ja katsotaan saisiko ahdot nouseen tuonne 1,3-1,4bar.
Nyt on hukkaporttia säädetty ja alkoi auto kulkemaan! Tie jolla olen normaalista mennyt kaasu pohjassa, joutuu nyt keventämään samassa paikassa! Kun vielä saan kärryn perään ja sinne painoa mukaan niin aletaan katsoa jaksaako vetää?! Ahdot nyt tuossa 1,2-1,3 välissä.



Nyt maalarilla...Värinä Fiatin värikartasta Tech House Grey.

]

Mikäs idea tuossa LR-kyltin maalaamisessa on?

Military-versiossa kyltti korin värinen. Kaikki sinkityt osat myös maalattu.

Oiskohan sitten vuoro meän vanhimmalla Bulldogilla... Auto siis Land Rover FC109 IIA ja moottorina on 2.25 bensa, vuosimalli 1963. Auton historiasta löytyy iso firma ensimmäisenä omistajana ja sitten unohdus 80-alusta asti. Auton hain tuolta Keminmaasta Järvisen Jyrkiltä, joka auton luovutti minulle. Kiitos Jyrkille kun auto saatiin järkevään hintaan ja taas yksi unohdettu saatiin pelastettua.
Auton päälirakenteet poistetaan ja paikalle tehdään orginaali dropside-mallinen lava. Moottoriksi tulee I-sarjan discosta 200Tdi manuaalilaatikolla, näin saadaan auto ajettavammaksi. Projekti aloitettiin tällä viikolla ja laitan lisäkuvia kun alkaa olla jotain näkyvää. Alkukuvassa auto siinä kunnossa kuin se Keminmaasta haettiin. Hytin pellit ovat hyväkuntoiset ja kaikki maalitkin on jo liuenneet melkein kaikki pois kun alumiini niin nätisti pinnassa kiiltää...

Keuhkoahtauma-tautisen elvytys..

Elikkäs rojektina Jarin Cobran mosa.
Orkkis mosa oli 3.5nen kaasari josta hevosia laitumella useampi, purettuna vaikuttaisi että myös ollut voiteluongelmia.
Nyt rojekti mosa tarjoaa tulavuutta +1.1l vanhaan + moottorista tulee ruisku. Ohjauksena Megasquirt3. + hukkakipinä sytytys.. (www.autotune.fi)
Racingrabbitin myymä P38si oli elimenluovuttajana tässä rojektissa. Lähtökohta oli todella surkea moottorin puolesta. Tarvitsi käytännössä kaikki uutta, paitsi akseli ja veivit ja peruslohko.. (Jari päättäköön haluaako näyttää lähtökohdan kansalle)
Akseli jouduttiin hiomaan kauttaaltaan 0.01" alikokoon, Uudet nokkalaakerit varuilta liimalla kiinni (tyyppivikana niiden irtoaminen) + 100% tiiviyden antamaan top hat linerit..

3.7" top hat liner putket vihdoinkin asennetuna (Kiitos Aution Auto Ylivieska)



Uploaded with ImageShack.us

3.54" Rover powerstroke..



Uploaded with ImageShack.us

Heart..



Uploaded with ImageShack.us

Tarina jatkuu kunhan saadaan rojektia kulkemaan..

Lisäpäivitystä..

Moottori menossa nippuun..
Virityksenä tässä tulee olemaan 4.0männät 4.6sen sijasta ja lohkotaso plaanattu nyt 0.95mm matalemmaksi kuin alunperin. Eli mäntä tulee jäämään n:0.15mm alle dekin..
Hyvä olisi jos olisi päästy niin että mäntä olisi tullut vähintään 0.2mm yli dekin, mutta ei mahdollista tässä rojektissa näillä osilla.
Valaistuksena että 4.6sen männässä on n:25cc palotila kun näissä 4.0 männissä tulee olemaan 14cc palotila.. + Lohkosta höylätty tavaraa pois, laskennallinen puristussuhde tulee olemaan 11.15:1..
Älkää kysykö millä ajetaan.. Ihan pumppubensalla vielä..

Männät tasapainotettiin 0.1g tarkkuudella toisiinsa nähden ja kevennettiin saman painoseksi kuin 4.6sen männätkin ovat. Pientä heitto kiertokangen kanssa näytti olevan, mutta vähemmän kuin tehtaalta tullessa..
Laakereina moottorissa toimii alkuperäiset clyco/federal mogul tuotteet. Ja männät ovat ehtaa AE kamaa renkaineen.



Uploaded with ImageShack.us



Uploaded with ImageShack.us

Jankhajoonas Wrote:Tämä on sitten oikea suomen rekisteröinnin "järkevyyyden" ja pykälien kukkanen. Auton saksan rekisteriotteessa kuorma-auto kokonaispainoltaan 3200kg ja Virossa auto myös kuorma-auto 3500kg kokonaispainolla, mutta suomessa henkilöauto! Virossa tuon kokoisessa kuorma-autossa ei edes nopeudenrajoitinta tarvita.

Moi!

Ei noita täällä Ruåttissakaan saa kuorma-autoiksi rekisteröityä! Syynä ettei LR 130 ole ikinä lähtenyt tehtaalta painavampina ja se raja menee täällä just sen 3500kg kohdalla! Ei auta vaikka autoa punnitaan, sen rekisteröinti menee tehtaan papereiden mukaan!

"pakuksi" tai kuten täällä sanotaan "kevyt kuorma-auto" sen saa samoin kuin sen lavallisen 110 CCPU mallin! Käyttövoima vero silloin n 30% henkilöauto mallin verosta! Tässä ei ole painonkanssa mitään tekemistä vaan kuorma-ala auton "ei matkustaja" osasta!

//Janne

Saksassa oli todellakin 3200kg:n LKW ja Virossa kokonaispaino nousi 3500kg ja edelleen kuorma-auto ja ei nopeuden rajoitinta.

Päivitetääs tätäkin.

Omistaja siis sai viimesyksynä moottorinsa valmiiksi niputettuna.

Toki aikaisempiin kuviin lisättynä että tarkistimme toki Venttiili/mäntä välyksen. Ei pitäs olla vaaraa nykyisellä nokalla. Hydrauliset nostajat hitsattu kiinteiksi.


Uploaded with ImageShack.us

Keuhkoahtauma potilaan pallolaajennus. 38mm to 45mm


Uploaded with ImageShack.us

Nyt rupeaa hapen vaihto helpottamaan pikkuhiljaa. Enään pikkusen avaavaa lääkettä.


Avaava lääkitys alkaa tästä. Matkalla 45mm:riin


Uploaded with ImageShack.us

Potilaalla todettiin myös vakava kurkun ahtauma. 65mm - to 72mm
Orkkis läppä päällä ja alla oma custom läppä akselissa paikallaan.
Uploaded with ImageShack.us


Uploaded with ImageShack.us

Myös ahdistavaa pääsuontakin piti avata. Kumma homma kun polkupyörä pitännyt keksiä uudestaan. Maltillista toimintaa.


Uploaded with ImageShack.us

Nokikolariakin tarvitaan operaatiossa.


Uploaded with ImageShack.us

Pakko vaan saada pinta-alaa lisättyä jotta toimii. Maltillista käsittelyä.


Uploaded with ImageShack.us

Rytmien pakko pysyä kunnossa myös. Laadukkaan olonen Kent cams rullajakopää, tahtoo itellekkin vastaavan JP-performancen tilalle.


Uploaded with ImageShack.us

Puhtaus hygienian kannalta A ja O


Uploaded with ImageShack.us

Myös mahaa jouduttiin leejentamaan kun ruokahalu kasvoi. Nyt ihonsiirto valmiina.


Uploaded with ImageShack.us

Myös sähköisen järjestelmän toiminnan kannalta tarkkuus ohjata toimintoja.


Uploaded with ImageShack.us

Jokainenhan tarvitsee rasvaa jossain vaiheessa.
Alkuperäinen suodattimen jalka sökö. Ylipaineventtiili jumiutunut.
Mocal suodattimen jalka varustettuna letkulähdöillä jotta saa suodattimen vaikka auton katolle + öljynjäähdyttimen asennusksen helpottamista varten.
Kuvassa custom öljynpaineen korotus ruuvi. Orkkis tulppa ei mahtunut paikalle ristipultin takia. Oli 5mm:ristä kiinni.


Uploaded with ImageShack.us

Custom säätöruuvi. Toivottavasti omistaja pitää paineet sallitussa rajassa.


Uploaded with ImageShack.us

Nythän se rupesi valmistumaan. Kuvassa vanhat keinuvivut (orkkis) kun uudet tarvike teräs vivut olivat paljon väljempiä akseliinsa kuin vanhat alkuperäiset. Myös Bosch suuttimet kuvassa ja säädettävät tönärit näkyvät heikosti.


Uploaded with ImageShack.us

Nyt se olisi valmis ulkoilutettavaksi. Venttiilikoppia eikä plenumia tiivistetty vielä kun maalaus olisi XXXXX?????


Uploaded with ImageShack.us

Ai niin tämä mottihan tulee ko kaverin Cobra replicaan jos joku ei sitä tiedä.. Toivottavasti saamme tietoa ja kuvia vaiheesta..

Myös pyrstöä piti vahvistaa..

Tuli uusi Tremec T5 laatikko. Menossa purkuun osittain.


Uploaded with ImageShack.us

Uups nyt se rikottu


Uploaded with ImageShack.us

Ehkei sittenkään? Pikkusen piti vaan modata kytkinmaljaa. Mukamas bolt on. Taas nähtiin brittien tuuman toleranssit.. Kuvassa Brittien custom kytkinkoppa kyseiseen hommaan.


Uploaded with ImageShack.us

Ja nyt se mennä sinne. Piti sorvata painelaakerin liukupinta/putki lyhyeksi ja alumiinisen keskityslaipan halkasija useamman millin pienemmäksi. En tiedä erottaako kuvasta? Pultit likempänä ulkokehää vaan.
Kyseinen koppa käyttää hydraulista painelaakeria joka helpottaa toivon mukaan osien sopeutumista keskenään. Siksi kytkinmaljaa tohti koneistaa.


Uploaded with ImageShack.us

Aika vaatimaton porakone teillä.... :roll:



Andy

Laitetaan vielä lähtökohta esiin. P38sin raatohan meni sitten racingrabitille purettavaksi tai myyntiin. En nyt tiedä tarkkaa loppusijotusta.

Moottori oli sitten vissiin tihutyön jäljiltä tai jotain? Tämmöstä laatua saa vaan SAKSASTA tuomalla Suomeen. Moottori oli vissiin koneistettu saksassa, kun toinen lophkon pinta 0.5mm matalemmalla kuin toinen, punaista silikonia joka välissä, Kannen tasopinta hyvän näköinen ja kiiltävä.. Kasattu LR osia käyttäen, tiivisteet varustettu LR logolla.

Eka yllätys.


Uploaded with ImageShack.us

Toka yllätys.


Uploaded with ImageShack.us

Lähikuva.


Uploaded with ImageShack.us

Kampuran takastefa vaihettu ammattitaidolla. Kaulasta ajettiin lastu pois, ja laitettiin liimalla holkki kiinni.


Uploaded with ImageShack.us

Laakerit olivat ihan kuparinväriuset, joka kaula uria täynnä. Eli akseli jouduttiin hiomaan seuraavaan alikokoon.

Jos rehellisiä ollaan en ole ikään nähnyt vastaavassa kunnossa olevaa moottoria noin nätissä korissa. Kannet olivat siistit, imusarja siisti, mutta alakerta täys pasha. Toki suuttimissa kasvo tommosta valkoista homerihmastoa..
Oli meinaan kova homma ottaa mukit irti kun mosa oli 100% jumissa. Ei ollut mikään puolen tunnin homma purkaa alakertaa kunten normaalissa moottorissa. Joka pyttyä piti kaapia puukolla alkuruosteet pois, sitten antaa suorahiomakoneella virsikirjaa jotta sai pytystä ruostetta pois jotta rupesi mäntä liikkumaan. Jokainen mäntä piti naputtaa irti poterostaan. Ja tuskalla ja hiellä saada kampura kääntymään jotta saa veivin pultit auki.
Piti antaa kuumailmapuhallinta, kemikaaleja, ruosteenirrotinta, öljyä, dieseliä, liuottimia vasaraa yms.

Onneksi kampi akseli oli suora, ja veivit olivat ok, lukuunottamatta 1tä alasilmää jota piti koneistaa pikkusen.
Lohkoon vaihdettiin uudet nokkalaakeritkin ja laitettiin ne kiinni liimalla.

Lohkon putsaus oli mielenkiintoista myös.

Kuvassa putsattuna. Teijo pesukoneessa 5kertaa ja välipesujen aikana liuotinta yms päälle jotta se kelpaa putkitettavaksi.
Huomaa kuvassa syöpyneet putket.


Uploaded with ImageShack.us

Nippu uusia top hat sylinteriputkia suoraan valmistajalta.


Uploaded with ImageShack.us

Henk kohtasesti en tiedä mikä katastrofi on ollut kyseessä. Joko tulpanreijästä laitettu p....aa sisälle X8kpl, kun alakerrassa ei ollut hiekkaa eikä mitään, vaan puhdasta öljyy, ja yläkerrassa ei merkkejä ilkivallasta.
Jäähdyttysjärjestelmä oli p....anen, mutta ei merkkejä hiekasta.

L-Andy Wrote:Aika vaatimaton porakone teillä.... :roll:



Andy

Black&Decker..

lacrits68 Wrote:

Jankhajoonas Wrote:Tämä on sitten oikea suomen rekisteröinnin "järkevyyyden" ja pykälien kukkanen. Auton saksan rekisteriotteessa kuorma-auto kokonaispainoltaan 3200kg ja Virossa auto myös kuorma-auto 3500kg kokonaispainolla, mutta suomessa henkilöauto! Virossa tuon kokoisessa kuorma-autossa ei edes nopeudenrajoitinta tarvita.

Moi!

Ei noita täällä Ruåttissakaan saa kuorma-autoiksi rekisteröityä! Syynä ettei LR 130 ole ikinä lähtenyt tehtaalta painavampina ja se raja menee täällä just sen 3500kg kohdalla! Ei auta vaikka autoa punnitaan, sen rekisteröinti menee tehtaan papereiden mukaan!

"pakuksi" tai kuten täällä sanotaan "kevyt kuorma-auto" sen saa samoin kuin sen lavallisen 110 CCPU mallin! Käyttövoima vero silloin n 30% henkilöauto mallin verosta! Tässä ei ole painonkanssa mitään tekemistä vaan kuorma-ala auton "ei matkustaja" osasta!

//Janne

http://www.roverfriends.fi/foorumi/viewtopic.php?t=721&highlight=kuormaauto

Hienoja kuvia. hock:

Toi auto josta mosa on peräisin, tais tulla mulle.
Kattelinkin niiden joidenkin moottoritilan osien perusteella että joku vesivaiva tms koneessa on ollut kun kaikki öljyn kanssa tekemisissä olleet osat (esim. öljynjäähdyttimen putket) olivat semmoisessa vesi-öljy skermassa.

Nyt on kuvia etenemisestä...Cobra jo odottaa malttamattomana kuivaa asfalttia.

Ennalta-arvaamaton ongelma. Pitää olla kirjautuneena palveluun että näkee kuvat. :roll:


Andy

Joko näkyy?

Näkyy!


Andy

Joskos seuraavana esitellään meän Bullgoggi!

Auto alkuperältään armeijan ja Pv aseV2 sijainnut Hartolassa, numeroltaan SA 2893.
Moottorina 2.6L 6-syl. Vesisäiliö 500L ja nokkapumppu. Henkilöluku 1+5.
Malli on FC110 ja rek. 09.12.1969.
Autolla ajettu 26tkm.
Tämä auto myytiin Kalkun huutokaupassa joskus 2006 tienoilla ja olin sitä jo silloin huutamassa mutta hinta nousi liian korkeaksi ja jäi saamatta auto silloin. Huomasin reilu vuosi sitten että auto oli myynnissä Keltaisessa Pörssissä ja eikun soittoa omistajalle. Etsi hyvää kotia, koska oli joutunut luopumaan hallitilastaan. No kun tarpeeksi asiasta keskusteltiin niin sain hinnan järkevälle tasolle(halvempi kuin huutokaupassa) ja eikun Bulgoggi kyytiin.
Kuvassa rekisterikilpi vielä vaalea, mutta nyt jo mustavalkoinen paikallaan tyyliin sopivana...

Hieno thread lukea näin lantikkakuumeisena 8) On kyllä komiata kalustoa kerta kaikkiaan 8)