Rover Ystävät ry Keskustelupalsta
Defenderiä mä metsästän... - Printable Version

+- Rover Ystävät ry Keskustelupalsta (https://roverfriends.fi/palsta)
+-- Forum: Autot ... (https://roverfriends.fi/palsta/forumdisplay.php?fid=4)
+--- Forum: Land Rover (https://roverfriends.fi/palsta/forumdisplay.php?fid=14)
+--- Thread: Defenderiä mä metsästän... (/showthread.php?tid=2664)

Pages: 1 2 3


Defenderiä mä metsästän... - Pata - 08-05-2012

Defender 110 nimimerkin projekti kertomus jätti poltteen, mikä pitäisi nyt sitten sammuttaa. Ja harvoinpa tuo polte muulla sammuu, kuin kalustoa päivittämällä. Rouvakin on saatu puhuttua ympäri, joten etsintä voi alkaa. Eli Defe pitäisi löytää seuraavilla spekseillä: istuimet vähintään neljälle, ilmastointi ja diesel. Käyttöautonakin sen pitäisi palvella joten asiallinen yksilö pitäisi löytää. Löytyykö palstalaisilta sen verran jeesiä, että pääsisi jonkun Defeä koeajamaan rauhassa about Uudenmaan alueelta, ilman että myyjä hengittää niskaan? Offailusta autolla ei ole kokemusta, isolla matkaenskalla jonkun verran... mutta eivät liene vertailukelpoisia. Käyttöauto pitäisi laittaa luiskaan, että saa pelimerkit järjestykseen. Ei ketään kiinnostaisi Volga V50 2.0 diesel? On sellanen järkivaihtoehto... :oops: Piti ostaa jo tuon sijaan maasturi, mutta yritin olla hankinnoissani kerrankin järkevä. Aivan turhaan...


Re: Defenderiä mä metsästän... - Guest - 08-05-2012

Pata Wrote:Defender 110 nimimerkin projekti kertomus jätti poltteen,

Se on projektikertomuksien kirous, aina joku keksii jotain mitä itsekin pitää toteuttaa...


Pata Wrote:Ei ketään kiinnostaisi Volga V50 2.0 diesel?

Meidänkin perheellä on sellainen periaate että yritetään vaihtaa Volgat Lantikoihin... Wink


Vitsi vitsi... Onnea metsästykseen! Toivottavasti auto löytyy Smile


Andy


- Pata - 10-05-2012

Kuume ei ota laantuakseen, joten kysellääs taas lisää. Mitkäs on sellaiset yleisimmät "ominaisuudet" mitkä olisi hyvä käydä läpi ennen ostopäätöstä? Onko jotain spesiaalia mitä pitää tietää? Miten koneet kestää? Suuttimille menevä piuhasarja ilmeisesti vuotaa öljyä?

Entäs sitten varustelu? Tietty, mitä enemmän varusteita ostettaessa sen parempi. Mutta talviajoa ajatellen onko webasto ehdoton vai onko mahdollista pärjätä ilman? (Kolmessa edellisessä autossa on ollut ja tuskin olen ilman nytkään...) Entäs muut varusteet? Suohon ei ole tarkoitus upotella ainakaan ihan heti, mutta jotain huonoja metsäteitä/vastaavia uria olisi ideana käydä koittamassa. Pohjapanssari, vinssi, yms offivarusteet?


- siipimies - 10-05-2012

Pata Wrote:Kuume ei ota laantuakseen, joten kysellääs taas lisää. Mitkäs on sellaiset yleisimmät "ominaisuudet" mitkä olisi hyvä käydä läpi ennen ostopäätöstä? Onko jotain spesiaalia mitä pitää tietää? Miten koneet kestää? Suuttimille menevä piuhasarja ilmeisesti vuotaa öljyä?

Entäs sitten varustelu? Tietty, mitä enemmän varusteita ostettaessa sen parempi. Mutta talviajoa ajatellen onko webasto ehdoton vai onko mahdollista pärjätä ilman? (Kolmessa edellisessä autossa on ollut ja tuskin olen ilman nytkään...) Entäs muut varusteet? Suohon ei ole tarkoitus upotella ainakaan ihan heti, mutta jotain huonoja metsäteitä/vastaavia uria olisi ideana käydä koittamassa. Pohjapanssari, vinssi, yms offivarusteet?
Ilman Webastoa menee kyllä huomattavan pitkään, että saa koneen kunnolla lämpiämään. Lisäksi kannattaa asentaa lämmityksen lisäkenno siihen kuljettavan viereiseen boxiin. Meillä se osoittaa taaksepäin, mutta se lämmittää huomattavasti myös eteen ja tasoittaa lämpöä.

Ilman vinssiä pelkällä tunkilla ja kärsivällisyydellä pääsee pois monestakin pinteestä, mutta raidetangon ja ohjausvarsien panssari kannattaa olla. Riippu tietysti maastosta, mutta raidetanko on useinmiten ensimmäinen rutussa oleva osa.

Toivottavasti saat ainoan ja oikean auton pian perheeseen!


- rejouni - 10-05-2012

Hei,

Kyllä tuo kuume on sellainen, että ei siihen ole kuin yksi lääke...

Webasto / Eeberi on varmasti paikallaan. Akkuvahtia pidän hyvin suotavana varusteena!

Varmaankin vetokoukku, ohjausvarren ja raidetangon suojat, kylkisuojat ovat suotavia. Vinssi helpottaa elämää maastossa ja antaa rohkeutta enemmän testata auton rajoja. Jos vähänkin harrastaa metsä ja ulkoaskareita, niin vinssille löytyy pian monenlaista käyttöä.

Eri koneiden kestävyydestä löytyy tältä keskustelupalstalta paljon pohdintoja ja erilaisia näkemyksiäkin. Yleisin kone muunnissä olevissa Defendereissä taitaa olla TD5. Siinä on joitakin erityispiirteitä ja korjattavaakin varmasti on odotettavissa, mutta ei kai ne koneet yleensä kokonaan lopu alle 3 sadan tuhannen kilsan. Alavääntöä ko koneessa saisi olla enemmän. Itselläni kyseinen kone on Disco kakkosessa.


- Pata - 10-05-2012

Mites, kannattaako tämmöisen tuonti Saksan maalta? Veroahan noista joutuu maksamaan, mutta tarjontaa on huomattavasti enemmän. Tuosta löytyi yksi silmää miellyttävä yksilö jo kohtuullisilla varusteilla. Hinta on samoissa kotimaan laitteiden kanssa, mutta kilsoja 100tkm vähemmän.

klik

EDIT: Rouvalle kun linkkasin kyseisen yksilön, niin kommentiksi sain:"Toi on hieno, millä sä meinaat ajaa kun ostat ton mulle... " Big Grin Täytynee ostaa siis kaksi Defeä...

Edit: linkkiä siistimmäksi...


- castillo - 10-05-2012

Ilman muuta kandee hommata samalla kaks Wink Meillä kesti rouvan lämpeneminen asialle puoltoista vuotta mutta se olikin menoa sitten. Nyt kattotelttaa yms katsellaan sillä silmällä. Ei vois kuvitella elämää ilman defeä...

Nätti on tuo vihreä.


- Guest - 10-05-2012

Olet kaikkien LR-omistajien tavoin jo päässyt harrastuksen ytimeen: Olet jopa ilman autoa löytänyt sen yhden pohjattoman suon mistä ei pääse pois minkään maailman kilpavarustuksen kautta... Auton varustus! :lol:


Puritaanit suosivat 2.5NA-TD/200/300TDi koneelliset vm.84-98, modernit ihmiset "tyytyvät" Td5'seen Wink Vesi-Webastot ja -Eeberit ovat Pop, ilma-vastaavat jopa Rock. Korotetulla autolla, isoilla renkailla ja panssareilla pääse kauemmin hinureista ja syvemmälle jumiin - niin se vanha sanonta menee.


Andy


- Pata - 10-05-2012

Heh, kyllähän tuota varustelu sairautta on harrastettu jo vuosia... Big Grin Moottoripyöriä on tullut varusteltua useampia kappaleita, kisapyörää on hifistelty muutama vuosi erilaisilla varusteilla, valokuvaukseen liittyvistä varusteista puhumattakaan... Eikä tähän näytä parannusta tuovan vaihto nelipyöräisiin harrastelaitteisiin. Mutta olisihan sitä voinut noihinkin harrasteisiin menneet rahat sijoittaa lähibaarin antimiin. Ja toisaalta aina on kiehtonut ns riippumattomuus muista tai muiden varusteista, eli suht omillaan on reissuissa pärjätty.


- Allu - 10-05-2012

Pata, kannattaa opetella lyhytlinkin käyttö noihin piiitkiin nettiosoitteisiin,
nyt ei meinaa kolme näyttöä rinnakkain riittää.

Saksan tuonnista sen verran että kaikillahan sieltä tuoduilla autoillahan on
ajettu se 100 tonnia, autosta ja vuosimallista riippumatta.
Tarjonta tietysti on parempaa.


- solihull - 10-05-2012

Allu Wrote:Saksan tuonnista sen verran että kaikillahan sieltä tuoduilla autoillahan on
ajettu se 100 tonnia, autosta ja vuosimallista riippumatta.
Tarjonta tietysti on parempaa.

Tarkoitat siis varmaan, että isossa osassa jopa 100 tonnia enempi kuin mitä mittari näyttää... ? :-)

Vai miten niinkin isossa ja autoistetussa maassa on niinkin paljon vähänajettuja autoja?
TT


- Pata - 11-05-2012

Tiedän sohaisevani muurahaispesää, mutta Suomiautoista tulee aina mieleen tämä tarina...


Tulipa sitten matkattua vajaat kaksi viikkoa Keski-Euroopassa teekkariporukkaa opastamassa. Vieläkin maksa piipittää niin, että sokeat meinaavat kävellä punaisia valoja päin suojatiellä. Matkaan mahtui niin viinitiloja kuin autotehtaitakin, mitkä nyt koneteekkareita vain kiinnostivat. Matkaan lähdettiin merimatkan jälkeen Rostockin lauttarannasta ja matkaa tehtiin bussilla aina eteläiseen Saksaan saakka.

Mieleenpainuvia kokemuksia voisi listata loputtomiin, mutta ehdottomasti sykähdyttävin vierailukohde oli Stuttgartin vieressä sijaitsevan Sindelfingenin Mercedes-tehtaan vierailu. Vierailu alkoi perinteisillä pullakahveilla ja yritysesittelyllä auditoriossa, mistä sitten siirryttiin varsinaisen tehtaan läpi ”Suomiosastolle”. Isännät olivat tosi pahoillaan siitä, että meidän piti nähdä ohimatkalla perinteisten Keski-Euroopan Mersujen kokoonpanoa ankeissa ja harmaissa tehdashalleissa, mutta toisaalta he iloitsivat sitä, mitä kohta tuleman pitäisi.

Loputtomien käytävien jälkeen päästiin sitten ”Suomiosastolle”, missä tehtiin yksinomaan Suomeen tuotavia Mersuja. Siis todellakin tehtiin, niin kuin vierailun aikana selvisi, eikä vain kokoonpantu Turkista ja Puolasta tuotavista halpisosista. Tehdas oli hätkähdyttävän siisti, lasiseinäinen rakennus. Jopa Pohjanmaan ökyrikkaiden tehdasparonien hallit jäävät selvästi toiseksi. Tehtaan ulkoseiniä ja ikkunoita kiersi jatkuvasti pesemässä kuuleman mukaan alun toistasataa saniteetti-insinööriä. Heti kun lintu onnistui ulostamaan lennosta säihkyville lasiseinille ruman valkoisen läiskän, ryntäsivät saniteetti-insinöörit puhdistamaan lasipintoja jätöksistä. Tämä myös todistettiin käytännössä silmiemme edessä muutaman mahatautisen lokin kaarreltua liian lähellä krapulaista opiskelijaryhmää ja ulostettuaan kiiltäville lasiseinille.

Sisälle rakennukseen mentiin ilmalukon kautta, sillä ”Suomiosasto” oli kokonaan ylipaineistettu tehdashalli. Tämä takaisi kuulemma ehdottoman varman lopputuloksen, koska ilman epäpuhtaudet eivät pääsisi häiritsemään osien koneistusta ja auton kokoonpanoa. Suuret ”keinomunuaiset” katolla huolehtivat puhtaan ilman riittävyydestä, ja puhdistettu ilma puhallettiin tehdashalliin lukuisten suulakkeiden kautta. Pienenä yksityiskohtana mainittiin oppaan toimesta, että kahden vuoden välein raitisilmajärjestelmä uusittiin kokonaan ja vanhat järjestelmät toimitettiin hyvään hintaan lääketeollisuuden tehtaiden käyttöön. Lääketeollisuuden vaatimukset puhdastilojen suhteen kun kuulemma ovat paljon vaatimattomammat kuin ”Suomiosaston” vaatimukset. Happirikas ilma myös piristi krapulaisia teekkareita silminnähden.

Sisällä tehtaassa ahersi alun kolmatta tuhatta työntekijää, joista kaksi kolmasosaa oli laaduntarkkailijoita. Tämä tarkoitti sitä, että yksi ihminen teki työsuoritteen, mikä sitten hyväksyttiin kahden laaduntarkkailijan toimesta ja merkittiin hyväksyttynä työvaiheena tarkkoihin kokoonpanopöytäkirjoihin. Laatu vaikuttikin olevan kohdallaan ja työilmapiiri vaikutti hyvältä. Minulla oli tilaisuus jututtaa kokoonpanijoita ja laaduntarkkailijoita, jotka aidosti ylpeänä tekemästään tuotteista esittelivät tekemisiään. ”Suomiosastolle” pääsi kuulemma vain useamman vuoden työkokemuksen omaavat henkilöt, jotka sitten viimeisessä vaiheessa perehdytettiin laadukkaan työskentelyn saloihin Maybach -linjalla. Vain todelliset ammattilaiset pääsivät perehdyttämisvaiheen jälkeen töihin ”Suomilinjalle” loppujen jäädessä tekemään Maybacheja viereiseen rakennukseen.

”Suomiosaston” koneistuslinja oli täynnä huipputarkkoja saksalaisia ja sveitsiläisiä koneistuskeskuksia, ja jokaisen työstövaiheen jälkeen työn alla olevat osat läpivalaistiin röntgenosastolla huippulaadun varmistamiseksi. Työstökoneiden maksimi-ikä ”Suomiosastolla” on saatujen tietojen mukaan kolme vuotta, minkä jälkeen ne myydään vapailla markkinoilla osan päätyessä siirtoina McLarenin uuteen Paragon-tehtaaseen sen tarpeita palvelemaan. SLR:t ja formula-1 autot siis tehdään näillä sinänsä hyvillä koneilla, jotka eivät kuitenkaan täytä ”Suomiosaston” vaatimuksia. Korilinjakin teki paatuneeseen ammattilaiseen vaikutuksen. Nimittäin kaikki osat viimeistellään yksitellen prässäysvaiheen jälkeen käsin, jonka jälkeen osat päätyvät vielä sinkkikäsittelyyn ennen lopullista kokoonpanoa.

Kaikki vaikutti todella ammattimaiselta tässä vaiheessa ja ei ihmekään, että oppaamme puhisivat tyytyväisinä nähdessään suomalaisvieraiden hyväksyvät katseet. Muutama seikka kävi positiivisessa mielessä silmään tehdaskierroksen loppuvaiheessa, sillä esimerkiksi ”Suomiosastolla” käytettävät johtosarjat ovat varustettu kokonaan kultaisilla liittimillä ja lämmityslaitteet on tehty platinasta. Todella ammattimaista! Kokoonpanon lopuksi autot pakataan vakuumipakkauksiin, missä ne toimitetaan yksitellen lentorahtina Veholle toimitettavaksi edelleen asiakkaille.

Tehdaskierroksen jälkeen siirryimme vielä ”Suomiosaston” auditorioon, missä teekkareilla oli konjakin nauttimisen ohella tilaisuus kysellä näkemästään. Ensimmäinen kysymys koski Suomeen tuotavien Mersujen huonoa varustelutasoa, mihin saatiinkin kaikenkattava vastaus. Tehtaan edustajan mukaan kaikki lisävarusteiden vaatimat mekaaniset komponentit tehdään alihankintana Rolexin ja Longineksen tehtailla Sveitsissä, mikä asettaa omat rajansa lisävarusteiden määrälle. Kaikkiin yksiöihin ei kuulemma riitä varusteita. Esimerkkinä mainittiin kattoluukun mekanismi, minkä tekeminen vie kolme kuukautta Rolexin kellosepiltä. Tehdas ei puutteellista laatua hyväksy, joten Suomeen toimitettavat valioyksilöt ovat siis pakon sanelemina yleensä perusmalleja.

Toinen kysymys koski mahdollisuutta tulla kesäharjoittelijaksi tehtaaseen, johon saimmekin hyvän vastauksen. Tehtaan politiikan mukaisesti teekkarin statuksen omaava henkilö voitaisiin ottaa ainoastaan saniteetti-insinöörin apulaisen apulaisen tuuraajaksi, ja silloinkin hoitamaan vain pyyhinrättien kuivatusta valvotuissa olosuhteissa. Palkka olisi tosin hyvä; noin 4300 euroa ja luontaisetuudet päälle kuukaudessa.

Kolmas kysymys koski palkkoja tehtaalla yleensä, mihin isännät antoivatkin kaikkia tyydyttävän vastauksen. Perustyöntekijä muualla kuin ”Suomilinjalla” saa 1800 euroa kuukaudessa, mistä vielä vähennetään parkkipaikka- ja ruokailumaksu. ”Suomilinjalla” perustyöntekijä saa kokemuksesta riippuen 9000–12500 euroa kuukaudessa plus työsuhde-edut, joihin kuuluu muun muassa kerran vuodessa uusittava Maybach kuljettajalla (vain tehtaan johtajalla on oikeus ”Suomimersuun, joka on yleisesti e200cdi Classic) ja ilmaiset kesälomamatkat. Myös asunnostaan ”Suomilinjan” työntekijät maksavat huomattavasti vähemmän vuokraa kuin peruskansalainen. Tehtaan edustajat mainitsivat vielä erikseen, että kilpailu on todella kovaa rajallisista työpaikoista.

Tämän jälkeen olikin vierailulle varattu aika lopussa, joten marssimme oppaiden johdolla bussille Keski-Euroopan mallien kokoonpanolinjojen ohitse. Oppaat pyrkivät pitämään kiirettä, mutta muutamille havainnoille oli kuitenkin aikaa; työolot olivat todella karut ja valoa vähän. Kukaan ei piitannut laadusta ja suurin osa osista näytti tulevan purku-autoista, joita olikin tehtaan kokoonpanohalli puolillaan. Myös ”Suomiosaston” kolarikoeautot näyttivät olevan kovaa sanaa näiden autojen kokoonpanossa.

Matkalla nähtiin lukuisia turkkilaisia rähjiä sylkemässä kokoonpanemiinsa osakokonaisuuksiin ja yksi krapulaisen näköinen sankari jopa heitti laatat kokoonpanovuorossa olevan Mersun varapyöräkoteloon. Tästä rohkaistuneena meidänkin teekkarit heittivät lukuisia laattoja kokoonpanolinjoilla olevien autojen hansikaslokeroihin. Bussiin noustessa isännät vielä ojensivat kaikille teekkareille nahkaiset McLarenin varikkotakit (selkämerkinnällä ”Finnish Customer, the BOSS”) ja kolmen litran pullot Mercedeksen oman brandin konjakkia. Ilo oli ylimmillään tässä vaiheessa.

Tämän jälkeen olikin hyvä jatkaa kierrosta viinilaaksoon, missä tutustuimme Suomeen tuotavien viinien salattuihin maailmoihin (Suomeen tuotavat viinit tehdään oikeasti aidoista rypäleistä ja Keski-Euroopan viinit tynnyreiden pesuvedestä!) sekä vedimme kunnon lärvit useampana iltana viinitiloilla. Kunnon asiakasryhmän edustajille kun on tapana tarjota vain parasta…

Olen aina tiennyt, että autotehtailla on omat osastonsa ”Suomiautoille”, mutta en koskaan ole arvannut miten perusteellisesti Mercedeksin väki suhtautuu tärkeimpään asiakasryhmäänsä; suomalaisiin asiakkaisiin. On ylpeä olla suomalainen! Ja aito ”Suomi Auto” on arvokkaampi kuin painonsa kultaa!

Big Grin


- solihull - 11-05-2012

Mutta etpäs ole käynyt Land Roverien tehtaalla ja nähnyt miten siellä Suomiautot tehdään! ;-)

TT


- Jumppanen - 11-05-2012

Tätä onkin mietitty, kun on jobbareiden Suomi-autoilmoituksia luettu! :lol:


- JuKu - 11-05-2012

http://www.landrover.com/gl/en/lr/experience-land-rover/land-rover-experience/factory-tours/solihull/


- solihull - 11-05-2012

Mutta näkisittepä miten Defenderit tehdään...!
TT


- matias - 15-05-2012

Meinasin aloittaa uuden topikin, mutta ratsastetaan nyt tällä.

Defender täytyy saada. 110 malli, eikä mitään ihan loppuunajettua (tulee kilometrejä toistaiseksi aika paljon). Koska on tulossa käyttöautoksi, niin saisi käynnistyä mieluusti ainakin arkiaamuisin ilman kummempia ongelmia. Jos huoltaa kaiken ajallaan, niin onko toi mahdottomuus? Big Grin Aikaisempaa lantikka-kokemusta mulla ei ole.

Tarjonta ei suomessa ole laaja (110 vähintään viidellä penkillä) mutta tätä olen katsellut:

http://www.nettiauto.com/land-rover/defender/4771583

Toi on automaatilla. Vaikka parhaillaan ajelen automaatilla niin lähtökohtaisesti mielessä oli manuaalilaatikko. Toisaalta käyttö-defessä automaatti voisi olla ihan mukava varuste kaiken askeettisuuden keskelle.


- matias - 15-05-2012

Meinasin aloittaa uuden topikin, mutta ratsastetaan nyt tällä.

Defender täytyy saada. 110 malli, eikä mitään ihan loppuunajettua (tulee kilometrejä toistaiseksi aika paljon). Koska on tulossa käyttöautoksi, niin saisi käynnistyä mieluusti ainakin arkiaamuisin ilman kummempia ongelmia. Jos huoltaa kaiken ajallaan, niin onko toi mahdottomuus? Big Grin Aikaisempaa lantikka-kokemusta mulla ei ole.

Tarjonta ei suomessa ole laaja (110 vähintään viidellä penkillä) mutta tätä olen katsellut:

http://www.nettiauto.com/land-rover/defender/4771583

Toi on automaatilla. Vaikka parhaillaan ajelen automaatilla niin lähtökohtaisesti mielessä oli manuaalilaatikko. Toisaalta käyttö-defessä automaatti voisi olla ihan mukava varuste kaiken askeettisuuden keskelle.

Ja tosiaan, ensimmäinen viesti foorumille jota on jo hetken aikaa tullut lueskeltua!


- Ahosensetä - 15-05-2012

Toi automaatti on jälkiasennus. Kannattaa varmistaa että se on tehty kunnolla.


- matias - 15-05-2012

^Joo, sen tiesin. Mutta sitä en tiedä, miten sen kunnollisuus tarkistetaan?


- Pata - 21-05-2012

Vähänlaisesti tuntuu olevan Defendereitä tyrkyllä. Kertooko sitten siitä, että se kellä Defe on ei siitä luovu. Vaiko muuten pienestä kannasta?


- rejouni - 22-05-2012

Pata,
Kyllä molemmat syyt pätevät. Auto on sen verran erikoinen, että niitä ei osta valtaisan moni, toisaalta sitä ei osteta yleensä hetken mielijohteesta ja niinpä sitä pidetään pitkään. Tosin lyhyitäkin visiittejä on nähty, tälläkin keskustelupalstalla :lol:


- HNT - 22-05-2012

No esim omaan Defenderiin on mennyt niin paljon aikaa, vaivaa ja rahaa, ettei mulla ole mitään järkeä siitä enää luopua. Se on tarkoitusta varten hankittu, ja palvelee sitä hyvin. Rahallisesti takkiinhan on tullut aivan järkyttävällä tavalla (vrt. vaikka perus-Golffiin) mutta tässä tapauksessa ei haittaa tippaakaan. Enemmän tulee vielä euroja menemään.

On se vaan sellainen laite, että kun siihen tottuu niin ei oikein muu enää kelpaa.


- vesku - 22-05-2012

Kyllä näissä on jotain maagista, jota järjellä pysty selittämään..Mullakin jo toinen Defender menossa. Ekan ku mielenhäiriössä myin ja ostin kakkos discon niin eipä tuo ollut kuin muutaman kuukauden mulla ja taas oli Defe hommattava.
Tunnepohjalla mennään ja kerran täällä vain eletään Big Grin


- castillo - 22-05-2012

Vuosia lähestyin defenderiä vakavalla mielellä, kauan kesti vaimon lämpeneminen asialle, puoltoista vuotta taisi kestää sen oikean löytyminen ja reilu vuosi ja 30tkm on nyt takana tällä mustalla jalolla kulkupelillä. Juuri kotiuduimme vaunureissusta. On se vaan uskomaton kaveri Smile


- Pata - 22-05-2012

Joo, kiireellä ei olla liikkeellä. Tarkoitus olisi löytää lähtökohtaisesti mahdollisimman hyvä kampe, ettei tarvitse heti tehdä täyttä remonttia. Tai sitten se pidempi ja kivikkoisempi tie, eli hankkia tietoisesti projektiauto ja laitella siitä sitten mieleinen. Mitä tässä on tullut sumujen saarelta katseltua osien ja varusteiden hintoja, niin eipä nuo näytä hinnat päätä huimaavan. Oma työ kun ei luonnollisesti maksa mitään...


- jukkakh - 24-05-2012

Pata Wrote:Joo, kiireellä ei olla liikkeellä.

Vilpittömästi onnea etsinnälle !!

Minäkin olen täällä palstalla haaveillut milloin Defestä, milloin Classicistä, mutta arkielämän realiteetit ja armaan maamme veropolitiikka ovat vielä tähän asti pitäneet huolta siitä, että haaveiksi ovat jääneet. Asuntolaina, vaimon heittäytyminen opintovapaalle, teini-ikäiset kakarat, päivittäinen liki puolentoistasadan kilsan työmatka korvesta Espooseen ja se, etten voin laittaa ajoja firman piikkiin on sellainen yhtälö, että talous on siinä määrin tiukalla koko ajan, ettei ole yksinkertaisesti varaa. Pakko ajaa tylsillä, mutta äärettömän toimintavarmoilla 740 ja V90 farkkuvolvoilla.


- Pata - 24-05-2012

Eipä tunnu tosiaan veropäätöksissä olevan järkeä. Ruotsi ja Saksa on pullollaan kohtuuhintaisia vehkeitä, mitä tässä on selannut. Mutta kun tuo auton rajan yli hinta saattaa pompsahtaa ihan älyttömäksi. Sama homma jos suunnittelee projektin tuomista. Ruotsissa olisi projektiaihioksi 130 double cab about 4000€ hintaan, mutta veroa tullee saman verran vielä päälle... Confusedhock: Eli eipä taida kannattaa.

Löytyykö muuten tietoa siitä, että jos tuon projektiauton Suomeen ja tarkoitus ennen käyttöönottoa tehdä käyttökuntoon, niin pitääkö verot maksaa heti vai vasta rekisteröitäessä?


- jukkakh - 24-05-2012

Pata Wrote:Eipä tunnu tosiaan veropäätöksissä olevan järkeä.

Kyllähän tuollaisen ostaa vois, mutta se päivittäinen elämä sen kanssa. Eli käyttökustannukset ja ylläpito kun on tarvetta enemmälle kuin kahdelle istumapaikalle. Siinä cubby boxin tilalla mahdollisesti olevalla kolmannella paikalla kun ei Defessä istu kuin täyspervo, joka haluaa jalkovälinsä täyteen keppejä ja kaverin viereen, joka niitä koko ajan ajaessa kopeltaa :wink:


- JuKu - 24-05-2012

Pata Wrote:Löytyykö muuten tietoa siitä, että jos tuon projektiauton Suomeen ja tarkoitus ennen käyttöönottoa tehdä käyttökuntoon, niin pitääkö verot maksaa heti vai vasta rekisteröitäessä?

Verot maksetaan silloin kun itse haluat auton verotettavan. Projektikuntoista autoa välttämättä tulli ei ala edes verottamaan kun auton pitää olla tieliikenteeseen hyväksyttävässä kunnossa.