Kun ei ole kellään tunnetusti noita vapaa-ajan ongelmia...
Niin tilanne on sellainen, että tontilla on jo rakkaaksi muodostunut 1976 Range Fiatin kuorma-auto dieselillä. Jäi pois ajosta syksyllä kampiakselin stefan vuodon takia. Tuo on vaihdettu jo kertaalleen, mutta ilmeisesti "kaikissa on tämä stefa" on sittenkin väärä. Joten kone pitää nostaa joka tapauksessa pois.
Lisäksi laturin kiinnitys on idioottimainen jolloin hihnan kiristys ei toimi. Muutenhan tuo on ollut ihan hyvä nurkka-ajossa ja työmatkoillakin kunhan ei tarvitse lähteä pitkälle. Pidemmällä matkalla tuota meteliä ei kyllä kuuntele, eikä tuo ole kovilla pakkasilla mikään hyvä käyntiinlähtijä.
Ja lähivuosina asuinpaikka muuttuu niin, että pidemmillekin työmatkoille tarvitsisi nelivetoa jotta pääsee kotoa pois. Pääosin työreissut ympäri suomea ajetaan etuvetopakulla, mutta pakko olla myös vaihtoehto varalla. Työreissut voi sitten olla 500-800km kerrallaan ja mukaan pitää saada paljon tavaraa, joten perus farkut ei riitä. Eikä haluaisi korjata tätäkin ongelmaa ostamalla uusia autoja, kun niitä on ennestäänkin joka nurkka täynnä.
Katselin toki 2000-luvun Discoja yms, mutta ei mahda mitään sille ettei tuota vanhaa Rangea haluaisi hylätä/romuttaa. Siinä on kuitenkin omalle kropalle yhdet parhaista penkeistä joissa olen istunut, mahtava vakaus maantiellä ja suomi-autona siperiankestävä lämmityslaite. Ja erottuu parkkiksella..
Siitä sitten perverssi ajatus, että jos panostaisikin tuohon vanhaan koittaen muokata siitä kaikin puolin paremman reissuauton. Se edellyttäisi muiden remppojen ohella moottoria, joka lähtisi pakkasellakin käyntiin eikä olisi ihan niin äänekäs. Ei sen nyt kuiskaus tarvitse olla, mutta ylämäessä tuo nykyinen kuorkkikone naulaa aika miehekkäästi.
Haarukoinut vaihtoehtoja muistakin merkeistä, mutta yksi vaihtoehto olisi ostaa lahonnut Disco josta saisi tekniikan. Eli 200 tai 300Tdi. Lisäksi ottaisin myös vaihteiston, jotta moottori menisi heittämällä.
Herää vain pari kysymystä. MIssä malleissa nyt tarkalleen olikaan noita moottoreita ja mitä käytännön eroja on manuaalivaihteistoissa? 200

sa on kai LT77 ja 300ssa R380. Omassa Rangessa on kai LT95. Mitä eroa noissa on? Miten nuo sopii nykyiseen jakovaihteistoon, kannattaisi varmaan vaihtaa sekin sitten samalla. Mutta sopiikohan 70-luvun kardaanit Discon jakolaatikkoon. Vai sopiiko LT77

ta kytkinkoppa LT95 vaihteistoon. Ja mitähän kaikkea muuta tulee eteen. Ilmeisesti kässärivivuston joutuu rakentelemaan uusiksi.
Niin ja lähteekö nuo käyntiin -25 lämpötilassa? Tietty voisi investoida samalla webastoon.
Olisiko jollain tarjota ajo/kuuntelukokemusta tuollaisella moottorilla tässä Hämeenlinnan seudulla? Kun en tiedä onko se käytännössä kuinka paljon hiljaisempi kuin nykyinen, ettei tule turhaan ryhdyttyä hommaan.
No, ainakin 200tdi pitää sen verran kovaa mekkalaa, että vaimo ei tykkää yhtään. Nissanin suora kutonen(LD28) miellytti häntä paaaaaljon enemmän.. :lol: ...tosin Rufínassa (series88"stw) mulla on tuon ex- nissan koneen lisäksi 42kg vaimennusbitumia ja vaimennusmassaa... :mrgreen: .
Rubínassa (109"van) taas on vaan exmoortrimin ohjaamoon muotoitu kokolattian peittävä kumikaukalomatto lattianvaimentimena ja 200di kone.
200tdi on kuulemma vakio serieksen konetta kovaäänisempi. En tosin itse osaa sanoa kun en oo koskaan vakio seriestä komentanut.
Hiivatin koneesta ei kokemusta myöskään.
300tdi ja R380 paljon yleisempi.
Oliko tossa 300tdi: ssä jotain sähköistä ohjausta koneelle?
200tdi on ainakin ihanan tyhmä aivoton moottori, tosin en oo kyllä ihan vakuuttunut vielä 2.5 vuodessa sen kestävyydestä. Lohko halki, värinänvaimennin ja pikkukiila rikki, jakoremmi kaventunut jostainsyystä, jakajapumppu just kävi huollossa....
Lt- 77 on ymmärtääkseni selkeästi heikompi kun R380.
Ja muut korjaa jos puhun sontaa...
Disco 1 etu kardaani sopii suoraan ainakin serieksen laatikkoon ja perämurikkaan.
200tdi lähteny ainakin mulla hyvin käyntiin aina. Ei kertaakaan pakkasessa muuta ongelmaa kun että kesädieselit hyydyttäny menon -17pakkasessa heti ekan 200m matkalla... :lol:
Jos mä oisin saanu mun pätkä seriekseen sopimaan 200tdi+lt77 ja jakiksen paketin, nii oisin vaihtanu koko pakun. Osat sovitettu yhteen tehtaalla ja kestävät yhdessä. ....mut pätkäserieksen takakardaani ois sitten ollu varmaan n.40cm pitkä... :mrgreen:
Mut parhait proggiksii, jos näprätä haluaa, on tietty naittaa yhteen ihana sekasikiö ja saada kaikki toimimaan ja sopimaan annettuun muottiin.
200 tdi:n kun laittaa laattikkonsa kanssa Rangeen, joutuu moottorin korvakkeet siirtämään rungossa toiseen kohti ja taisipa olla niin että vaihteisto ei sovi koria korottamatta. Vaihdekepin reikä sattuu uudelle kohti.. 200tdi:n ääni on jotakuinkin suora kopio 90 luvun ransetista, karkeahko..
Välitys riittävän pitkä lt77 vaihteistossa..
Jos Fiatista haluat luopua, laittaisin harkintaan nätisti kehräävät mersun 603, 605, 606 turbomoottorit luotettavan Lt 95 perään
Ainakin Defenderissä on 300Tdi mun mielestä kyllä melko kovaääninen kone. Tottahan Rangessa parempi äänieristys, mutta en tiedä miten paljon käytännön eroa siinä on.
Talvikäynnistettävyys on kyllä huippuluokkaa. Kun on hehkut kunnossa niin eipä ole edes -25 keleillä tarvinnut sahailla käyntiin, lähtee kevyesti.
Kiitos viesteistä. Koittanut tässä muutenkin perehtyä aiheeseen, mutta on jäänyt vielä hiukan epätietoisuuteen onko myös joissain kovalaatikkoisissa 96-98 discoissa sähköinen kaasupoljin, maf ja sähköinen pumpun ohjaus, kuten ilmeisesti tomaateissa.
On tässä katseltu katsastettuja Discojakin, jos ostaisi valmiin auton. Silloin voisi harkita vaikkapa bensakasin palauttamista tähän vanhaan Rangeen. Koneenluovuttajia bensakonversioon tuntuisi riittävän, jos siis uudempaa ruiskukasia meinaa ja jättää auton ihan vaan nurkka-ajeluihin.
Kun ei tunnu lahovikaista tekniikanluovuttaja-Tdi-Discoa ihan helpolla löytyvän. Saisihan tuollaisesta katsastetusta Discosta lopulta sitten sellaisen..
Sinänsä tuo Fiatin moottori voisi nakuttaa menemään maailman tappiin, ratasjakopäällä jne.. katsastusvapauden myötä voisi harkita ahtamista, nyt käyttäminen nelivetopenkissä ei houkuta. Toki kaikki muut rempat tuossa odottaa myös, jos tuosta meinaa käyttöautoa. Vaihteistossa hyppii nelonen pois päältä moottorijarrutuksessa, kolmonen on vaikea löytää, keskilukko ei toimi, aluevalitsimen kontakti on jotenkin irti mutta toimii kun painaa keppiä vasemmalle. Jostain kusee koko ajan öljyä kässäriin, tuntuisi valuvan laatikon päältä eikä ulostuloakselin kautta. Voi liittyä kampiakselin takapään öljyvuotoon tai sitten ei. Lisäksi kässärin lukitushampaat tai vivusto pitää fiksata, nyt eka lukituspykälä laskee keppiä liikaa yläasennosta. Pitäisi oikeastaan aukaista lattia, mikä edellyttää edellisen omistajan tuhannen pop-niitin irtiporausta joilla on kaikki lisämatot ja kynnyslistat kiinni.. Ja päälle luukkutiivisteiden rakentaminen metritavarasta ja muut korityöt.
Pitää yrittää päästä koeajamaan Tdi-Discoa äänivertailun vuoksi.
Vantaalla olisi huonomaineisessa MotorMax puljussa siistin näköinen Tdi-Discovery ja huomenna keikka Santahaminaan, jos sieltä selviäisi ajoissa..
Yksi vaihtoehto olisi IvecoAifon uudemmat teollisuuskoneet, jotka voisi sopia suoraan nykyisiin moottorisovitteisiin, mutta sellaisen löytäminen käytettynä on vielä moninverroin Tdi konetta vaikeampaa.
Ei tunnu lahovikaista löytyvän...,.?.. :roll:
Eiks ne tuppaa kaikki olemaan...? :mrgreen:
Mut on muuten vähentyny kyllä tarjonta noissa 5 vuoden sisällä..
sämpy post_id=102518 time=1550747769 user_id=2508 Wrote:on jäänyt vielä hiukan epätietoisuuteen onko myös joissain kovalaatikkoisissa 96-98 discoissa sähköinen kaasupoljin, maf ja sähköinen pumpun ohjaus, kuten ilmeisesti tomaateissa.
1-sarjan Discot on kaikki joko 200 TDi tai 300 TDi koneilla, riippumatta onko automaatti tai manuaali, kummassakaan ei ole sähköistä kaasupoljinta/ECU:a/MAF:ia ohjailemassa.
300 TDi on vuosimallessa 94-98 ja vanhemmissa 200TDi, mutta 98 tuli myös jo Disco 2, jossa on TD5 ja nuo sähköhimmelit.
Joops tuli tehtyä 30 sekunnin pikatarkistus Vantaalla olleeseen yksilöön. Hinta oli joo ajoauton, mutta korin kunto moottorinluovuttajan.
Tyypillinen tapaus, ajettu 20 vuotta kunnes "olisi pakko tehdä jotain". Oma 43 vuotias Range on koriltaan paremmassa kunnossa, vaikkei tuokaan ihan ruokottomin ollut. Mutta silti ihan läpireikiä sisäloksuissa ja kaikki korin saumat tukevassa ruostepehkussa. Ehkä sen saisi joo vielä kerran leimasta läpi ilman täysremonttia. Lisäksi listat repsottaa ja penkit todella likaiset jne.
Silti kuvissa näytti melkein uudenveroiselta :mrgreen:
En edes hakenut avaimia että olisi nähnyt tekniikan, sen verta alkoi närästämään etten halunnut olla missään tekemisissä kyseisen puljun kanssa.
Kellään eteläsuomessa Tdi Discoa ajossa, johon voisi käydä tutustumassa ihan mielenkiinnosta?
Just ollaan Loimaalla käymässä 200tdi discolla. Savolaisen silmin tämä on kovinkin etelässä..
Kaitsu post_id=102524 time=1550789242 user_id=854 Wrote:sämpy post_id=102518 time=1550747769 user_id=2508 Wrote:on jäänyt vielä hiukan epätietoisuuteen onko myös joissain kovalaatikkoisissa 96-98 discoissa sähköinen kaasupoljin, maf ja sähköinen pumpun ohjaus, kuten ilmeisesti tomaateissa.
1-sarjan Discot on kaikki joko 200 TDi tai 300 TDi koneilla, riippumatta onko automaatti tai manuaali, kummassakaan ei ole sähköistä kaasupoljinta/ECU:a/MAF:ia ohjailemassa.
300 TDi on vuosimallessa 94-98 ja vanhemmissa 200TDi, mutta 98 tuli myös jo Disco 2, jossa on TD5 ja nuo sähköhimmelit.
Itse olen kyllä ymmärtänyt, että loppupään ykkösdiscoissa on myös "fly-by-wire" kaasupoljin ja sähköisesti ohjattu pumppu, mutta vain automaattivaihteiston yhteydessä. Lisää tietoa löytänee esim. hakusanoilla "300 TDi EDC".
Janne
No totta töriset, my bad :oops:
Rangeahan on tehty molemmilla koneilla, mutta ne on neliovisia ja aika harvinaisia Suomessa, liekö tuotu montaakaan dieseliä. Runko ja akselit RRC

sä on samat kun ykkösdiscossa, ja tekniikkakin melko pitkälle sama. Esim uudemmassa loppupään "soft dash" Classicissa on kojelauta kutakuinkin sama kuin 300TDi Discossa.
Mullakin oli yks 300TDi Classicci Range (neliovinen) johon oli laitettu Discon kone ja manuaaliaski vaihdettu automaattiin myöhemmin. Eli sikäli ei pitäis olla ongelmia naittaa noita. Miten paljon sitten rungon kiinnityskorvakkeet eroaa vanhempaan kolmioviseen verrattuna jossa eri aski/jakis en osaa sanoa. :roll:
sämpy post_id=102485 time=1550158633 user_id=2508 Wrote:Niin tilanne on sellainen, että tontilla on jo rakkaaksi muodostunut 1976 Range Fiatin kuorma-auto dieselillä. Jäi pois ajosta syksyllä kampiakselin stefan vuodon takia. Tuo on vaihdettu jo kertaalleen, mutta ilmeisesti "kaikissa on tämä stefa" on sittenkin väärä. Joten kone pitää nostaa joka tapauksessa pois.
Älä nyt yhden stefan takia lyö hanskoja tiskiin! Tuo Rover & 3,5 Iveco diesel on varsinainen klassikko ja toivoisin sinun jatkavan sillä.
Minulla oli 90-luvulla Lyhyt III-sarjalainen Lantikka ko. koneella, sekä 1977 vuotinen Range samaisella koneella.
Varsinkin tuolla lyhyellä Serieksellä ajelu ko. koneella oli oikein hauskaa. Kone oli täysin tunnoton sille, että mikä vaihde on pesässä. Moottori vaan raksutti samalla nopeudella.
Nykyisessä pitkässä Series III

sani on Nissanin SD25 kone. Vääntö on olematon tuohon Ivecoon verrattuna, mutta toisaalta tuossa Nissanissa on hehkutulpat, eli lähtee myös pakkasella käyntiin ilman lohkolämppäriä. Ne Ivecon kylmästartit oli aika "tuurikauppaa" pakkasella. Se "imukanavahehku" tietty auttoi jotain, mutta jos pakkasta oli yli -7 niin oli aika toivotonta (tai ainakin savuista). :wink:
Juu mieti pari kertaa vaihtoa... Mä päätin vaihtaa rikkinäisen Nissanin LD28 koneen 200tdi:hin 2014 ja edelleen kesken... Tosin projektin laajuus vähän levis, siihen päälle perhe-elämä ja vielä yrittäjyys... :mrgreen: :twisted:
Kiitoksia taas viesteistä.
Piikkiössä käydessäni hakemassa uutta kytkinlevyä alkoi itsellekin viriämään ajatus, että täysi tekniikanvaihto vaihteistoineen ym. on liian iso ajatus, ainakin nyt. Tuli siinä tiskillä asiaa pohdittua useammaltakin kantilta
Jos kumminkin laittais Fiatin myllyn kuntoon, tai sitten seuraavaksi helpoin eli V8 nokalle. Ehkä nuo pidemmät työreissut sitten hoidetaan jollain muulla kalustolla.
Tässä oman auton diisselissä on vakiokierrospumppu, mikä lienee kuorma-auto taustasta johtuva? Eli kaasupolkimella valitaan vain haluttu kierrosluku ja pumppu sitten säätää itse ylä- ja alamäet kaasupolkimen pysyessä samassa kohtaa. Samoin maastossa voi ajella tyhjäkäynnillä, kun pumppu pistää itse lisää syöttöä jos sitä tarvitaan. Mahtaako tuota saada edes sammumaan vaikka haluaisi?
Noista syistä on ollut erittäin miellyttävä ajella. Kiihtyminenhän vaatii ihan uudenlaista elämänasennetta, mutta vauhtiin päästyään väännöstä ei ole puutetta. Autotraileri perässä alkaa ylämäet jo tuntumaan.
Ja kuten alussa totesin, olisi toki alkuperäinen V8 myös vaihtoehto, näillä kilometreillä. Luulisi tuollaisen menevän helposti alle 15 sadalla? Ruiskulla tai kaasuttimella. Samalla pääsisi 80 lätkästä eroon. Toisaalta takapenkille ei ole tarvetta, joten sen puolesta voi pysyä pakettiautonakin.
V8 helpottaisi kummasti meteliä maantiellä. Tuossa on jonkin verran lisäiltyjä äänieristyksiä tulipellissä, nokkapellissä ja hytin lattiassa, joten epäilen että mahdottomasti ei pysty sillä saralla tekemään, vaikka moottorinvaihdon yhteydessä koittaisikin lisäillä bitumeja tuliseinään.
Tuossa kuva ajokalustosta parin vuoden takaa, niistä millä tuli tuona vuonna ajettua. Takana olevassa navetta-puimalassa on sitten lisää autoja..
![[Image: 47206386922_938011bd81_c.jpg]](https://farm8.staticflickr.com/7833/47206386922_938011bd81_c.jpg)
Jos Fiat moottoria haluat jatkojalostaa, nuista Ivecoista löytyy valmiita 140 hv turbokoneita.
https://www.nettikone.com/iveco/75e14/1795381
Tehokkaamman moottorin kanssa harvemmat perävälitykset sitte vielä tieominaisuuksia parantamaan.
Olen kanssa sitä mieltä että jos on suht. hyvä Ivecolainen Range niin ei kannata alkaa konetta vaihtamaan. Ei se vaihtamalla parane.
NC-50 on niin legenda ja osien saanniltaan helppo ja halpa mylly että sillä ajaa vielä maailmanlopun jälkeenkin. Pieniruokainen ja vääntävä. Jos melu haittaa niin sitten kannattaa vaihtaa koko auto...vaikka Range onkin leppoisa ajella mutta ei siitä taida olla oikein säännölliseen matka-autoiluun kuitenkaan. Pidä se satunnaisena arkiautona äläkä kerää miljoona mittariin. En minä ainakaan enää malttaisi vanhalla RRC:llä ajaa kymppitonneja vuodessa mittariin.
Osta matka-autoksi se Disco 1 ennemmin. Jos löytyy vielä joku -96 vuotinen jossa siis mekaaninen kaasupoljin, ei ABSiä, ei airbägejä jne jne...ja 24 pooriset akselit niin siinä on Classic Rangen alustalle tehty paljon käyttökelpoisempi kampe, joka on hyvä ajaa (ei tosin ole RRC:n veroinen mukavuudessaan). Käyttömukavuus on kuitenkin parempi kun on iso tavaratila.
Tokihan aina voi rakentaa ja rajana on vain taivas, mutta niistä ehkä eri topiceissa sitten. Lienee sen verran iso homma tehdä hyvä moottoriswappi, että harrasteauto siitä sitten tulee joka tapauksessa käyttöpeliä enempi.
TT
sämpy post_id=102518 time=1550747769 user_id=2508 Wrote:Koneenluovuttajia bensakonversioon tuntuisi riittävän, jos siis uudempaa ruiskukasia meinaa ja jättää auton ihan vaan nurkka-ajeluihin.
Olisiko vinkata sopivaa koneenluovuttajaa? Mielessä kummittelee yksi (siis niiden entisten lisäksi) pitkän aikavälin projekti, joka voisi haluta uudempaa kuin -92 konetta, mieluusti kolmepuolikasta kasia. Isompi ei sovi pykäliin, vanhempi ei päästöihin...
Ja saattaa myös nelilitraiselle tulla tarve, mikäli nykyinen kone osoittautuu lohkovikaiseksi. Sekin selvinnee kun saa jossain vaiheessa toisenkin kannen vaihdettua, toivottavasti sillä selviäisi...
Joku sopiva mätäkorinen, kolaroitu tms voisi myös kiinnostaa, ehjällä rungolla yms...
Bensakasi on kyllä kiva ajossa, tankatessa sitten siitä kivasta maksaa. Tosin tuo -76 yksilö on osannut yllättää, matkassa jopa karvan alle 12 sataselle onnistuu. Kylmästä kaupunkipyöritykseen lähtiessä sitten onkin äkkiä kakkonen se kulutuksen eka numero, pahimmilla pakkasilla varmasti kolmonenkin. P38 tuntuu kiskovan vajaata neljäätoista matkassa, sekakäytössä sitten jokunen litra enempi. Kaasuttamalla nuo alkaisi sitten olla jo järkevämpiä kustannuksia tiedossa, pitäisi vain löytää niitä tonneja kaasukonversioon...
Nyt on sitten aloitettu se Fiat/Iveco moottorin huolto. Osoittautui "legendaariseksi" 8040.02:ksi. Ensimmäinen operaatio eli takastefan hankinta oli haastavaa, kun HämeenDieselin kirjat ei tuota tunne. Siellä on jonkin verran vanhempaa väkeä lähtenyt korvautuen "vain" 50+ ikäisillä, niin tietoa on poistunut. Kyllä silloin pari vuotta sitten ihan kirjasta tuo koko löytyi, ehkä se oli mallia "paperinen" opus.
No kumminkin kun olin 15 minuttia katsellut sitä koneen näpyttämistä ja stefan kokokin oli jo ennakkoon tiedossa, sain lopulta taivuteltua että mennään varastoon katsomaan ja löytyihän sieltä yksi samanlainen uusi Cortecon stefa jonka viimeksikin ostin. Koko siis 110/135/13
Tässä on kampiakselin kaula n. 109,8mm eli tuota on kenties hiukan pyyhkäisty. Irti otetussa stefassa sisäreikä 109,2 eli vain 3/10 mm per puoli tiukkuutta, jousi oli sellainen ettei ollut oikeastaan yhtään jännityksessä.
Uudessa stefassa oli vapaana sisäreikä 108,7mm mutta jousi ihan yhtä löysä että melkein tippuu paikoiltaan. Lyhensin jousta sellaiset 10mm että edes vähän puristaa ja toivotaan että pitäisi paremmin. Kampiakselin kaula on siisti ja ehjä.
Kampiakselin takapään neulalaakeri kytkinakselille oli melko p....ana, peltikuori mureni käsiin. Se voi olla Rangen osa, koska koko oli 1"-3/4". En jaksanut alkaa kyselemään samanlaista vaan aloin sorvaamaan pronssista puslaa tilalle. Ei ole tapana seisottaa liikennevaloissa kytkin pohjassa. On ehkä vielä aavistuksen tiukka niin en uskaltanut vasaraoida vaan otan tuosta vielä kympin tai pari pois.
Vauhtipyörän hammaskehäkin on aika karussa kunnossa, etureunasta on ympäriinäs sorvautunut kunnon loveus, joskus ollut vissiin starttiongelmia. Lisäksi muutamasta hampaasta lohjennut palasia. Olisin uusinut tuon, mutta kyselykierros ei tuottanut tulosta. Uudemmissa 8040 moottoreissa esim. eurocargo on jo isompi hammaskehä, sisältä 350mm. Tämä on selkeästi pienempi. Jos jollain olisi kehää tai vauhtista niin olisin kiinnostunut ja mitataan tarkemmin.
Laturin kiinnikekin pitää muuttaa, siinä on laturin kiinnityspultti suoraan kohti kampiakselia, eli laturin kääntö ei kiristä hihnaa lainkaan. Sen korvikkeeksi siinä on jokin rellun nokkahihnan kiristin joka painaa hihnaa nurjalta puolelta, mutta säätö loppuu heti alkuunsa ja hihnan luisto on vakio ongelma. Hommaa ei auta, että laturikiinnikkeessä on kaasuvaijeri ja sammutusvaijeri, joita ei saa irti purkamatta niitä ensin irti hytin puolelta, eli kiinnike on vaijereiden perässä autossa kiinni missä se pitää muokata uusiksi, ei saa kiinni moottoriin joka nyt auton edessä nosturin nokassa.
Mutta pikkuhiljaa tää taas etenee. Käsijarruunkin pitäisi keksiä jotain, kun ylin lukituspykälä päästää kepin laskemaan aika paljon maksimiasennosta, niin ei saa pitämään kun sitten taas alkaa rumpu lämmetä jos tiukkaa kenkiä yhtään enempää. Vivustosta on jo säädetty kaikki välys pois eli pitäisi päästä hitsaamaan kepin räikkään lisää matskua. Sitä varten pitäisi vissiin lattia irroittaa, jota peittää nyt halpa karvamatto joka menee kynnyslistojen yms listojen alle, jotka taas on pistetty kaikki kiinni pop-niiteillä.
Ettei mikään olisi liian helppoa tai nopeaa..
Hiiop! :
![[Image: 32635354707_3c8d332d67_z.jpg]](https://live.staticflickr.com/7846/32635354707_3c8d332d67_z.jpg)
Olet tietysti löysännyt käsijarruvivuston ennen kehimistä ja sitten mahdolliset löysät pois vivustoista..
Joskus oli jarrukenkien "saranatappi" löysällä jolloin kengät pääsivät "tippumaan" ajaessa rummun pohjalle ja sillon ei löytynyt säätöä, etteikö jarru kuumenisi ja samaan aikaan pitäisi kunnolla.
Korinkorotuksessa käsijarrukahva ei sovi täyttä liikettä heilumaan jos ei nosta kahvan runkoa ylöspäin.
Muutama vastustus oli omanikin käsijarrussa ennenkö alkoi kunnolla toimimaan.. olihan siellä joskus öljytkin jarrun välissä :?
Juu öljyt on koettu ja muut vastoinkäymiset. Luultavasti rummussakin lievää kieroutta mikä tekee herkemmin lämpeneväksi. Kahvasta vetämällä kässäri kyllä toimii, kun saisi vaan pysymään likimain siinä yläasennossa.
No nyt se on liikenteessä.
Hitsasin kässärikahvaan alapäähän jatkoa jotta liike kasvaisi. Tulee vaan jakovaihteisto vastaan, että montaa milliä sinne ei saa lisää, oliskohan sentti jos sitäkään. Ja oli aika veemäinen jumpata irti ja paikoilleen muutaman kerran yläkautta lattian reiän kautta. Siitä oli myös kiinnityksen kumipuslat kadonneet, sorvasin POM-muovitangosta siihen holkit.
Nyt kiskoo välinivelen ääriasentoon, joten enempää ei ole tuolta tehtävissä. Tällä hetkellä sekä pitää että irrottaa, jos tulee ongelmia niin pitää seuraavaksi modata rummun päästä.
Laturikin löysi uudet kiinnikkeet 8mm teräslevyn sisältä, nyt pystyy jopa säätämään kireyttä. Ja ohjausvaimennin oli jostain syystä hukannut kokonaan mutterin ja kumityynyt toisesta päästä.
Tuntuu että käy hiukan lämpöisenä kun pohjapanssari puuttuu, ilmeisesti ei tule virtausta syylärin läpi. Onko näissä alunperin jotain suojaa konehuoneen alla? Tässä on itse viritelty millin pelti joka ulottuu n. 40cm etupalkista taaksepäin, joka pitää askarrella takaisin.
Löysin samalla syyn, miksi jakolaatikon valintavipua piti painaa vasemmalle että löytää pykälät. Kässärin päästä tankoa puuttui prikka ja sokka kokonaan.
Ja useampia löysiä apicoita löytyi myös, sekä uusin sekä kaasupolkimen että sammuttimen "vaijerit" eli metallilangat Fiat 600

en kaasuvaijereilla.
Vielä kun jaksaisi askarrella kuskin oven lukkoon uuden jousen, joka nostaa lukitusmekanismin takaisin "sulkuasentoon" avaamisen jälkeen. On vain aika vaikea homma, jousi taisi olla akselin ympärillä. Vaan eipä ole löytynyt ehjää lukkomekanismia 3-oviseen.
Ja sitä ovea pitäisi säätää saranoista. Muistaakseni apparin puolella oli lukitusmutterit pulttien takana joihin pääsi.. jalkatilasta? Mutta kuskin puolella ei pääse, ainakaan enää kun joku on hitsaillut tuolla.