RR P38 DSE syylarin vaihto

[Thomas]

En tiedä tuosta ilmausjutusta, mitä insinöörit ovat ajatelleet, mutta tämän jäähdytinkorjaajan mukaan siinä ei missään tapauksessa saa olla ohivirtausta. Nyt siis jäähdytin on täys-alumiininen; vesisäiliöt itseasiassa tehtiin helikopterin takaroottorin kardaaniputkesta:)

Säiliöiden välissä (eli yläosan keskellä) oli muovinen väliseinä, jonka tiiviste oli irronnut, ja siitä aiheutui tuo ohivirtaus. Myöskin muoviset säiliöt oli puristettu alumiini-kennostoon teräs-pannalla, mistä luonnollisesti aiheutuu kaikkien roveristien hyvin tuntema galvaaninen pari ja siitä edelleen aiheutuva korroosio. Onneksi tässä tapauksessa ei vielä ollut tullut pahempaa jälkeä, kaikki lähti hionnalla pois ja nyt vielä kun laitan primerin päälle sopivan maalin, niin eiköhön nekin ole hyvin suojattu.

Tässä muutamat kuvat teksteineen:

Tämän näköiset olivat muovipäädyt (ts. säiliöt) sisäpuolelta


Tässä näkyy tuo 'väliseinä' jonka piti erottaa kuuma ja viileä vesi, ja joka siis valskasi tuolta putken ympäriltä, sekä kennostoa vasten tulevasta tiivisteestä


Tässä kuvassa näkyy tuo halkeama selkeästi, eli juurikin tuolla 'urassa'


Ja tässä uusi race-osa:)


Yläreunan muovi-klipsut korvattiin 8-millin mutterilla, joten jonkin verran tulee dremelille töitä asennuksessa. Aiemmin muovinen väliseinä on nyt korvattu alumiinista hitsaamalla (kuvassa sauma säiliön keskellä)


Alkuperäisen muovisäiliön kiinnittäminen alumiiniin teräs-pannalla ei ole kovin hyvä idea = galvaaninen pari


Alareunan korvakkeisiin ei tehty vielä reikiä, kun ei muistettu tuliko niihin ruuvilla jotain kiinni, vai vain se ilmanohjain muovisilla tapeilla. Eli asennusvaiheessa täytyy vähän vielä askerrella


Hionta 320'sellä paperilla ja primeri pintaan



Tänään pitäisi mennä sutimaan jokin sopiva musta maali pintaan ja jatkaa asennuksia ensi viikolla (kunhan kaverin firman talliin taas saadaan nosturi vapaaksi).

Ainahan näissä hommissa voi miettiä, että miten pääsee helpoimmalla tai halvimmalla, mutta itse olen pyrkinyt tekemään niin paljon kuin mahdollista itse (tai ainakin itse osallistuen) jotta omat taidot karttuisivat, ja toisaalta myös käyttää aina kun mahdollista (sekä taloudellisesti järkevää) suomalaisia pien-yrittäjiä. Tässäkin tapauksessa samaan rahaan olisin (ehkä) saanut jonkin tarvike-syylarin, mutta samalla olisi epävarmuus sen kestävyydestä jäänyt vaivaamaan. Nyt pystyin tukemaan paikallista yrittäjää, sain auton omistajan (itseni siis) tyytyväiseksi, pääsin tekemään itse noita asennuksia, ja pystyn luottamaan että osa on ainakin kunnollinen.. Tokihan vielä voi asennusvaiheessa tulla ongelmia (viskon siipi kennostosta läpi tai kiinnitysten mitat eivät olekaan just' kohillaan) - mutta riski oli ottamisen arvoinen..

Hyvä mieli - ainakin tässä vaiheessa.. Toivottavasti ranque on ajossa jo viikon pääsä=) =) =)

-t-