Kysymyksiä Rangesta

[era]

Mulla näytti olevan täydet 3500 kg ja koukku on irroitettava.

[markku]

Sulla on p38 siinä on eri tilanne.

[Jyrki J]

Lainaus AKE:n tiedotteesta katsastajille:

Tiedote 14/2007 katsastajille

23.11.2007

Perävaunun kytkentämassat ATJsa

ATJta tulostuvien rekisteröintitodistuksien henkilö-, paketti- ja erikoisautojen kytkentätiedot ovat muuttuneet LTJ-aikaisiin rekisteröintitodistuksiin tai rekisteriotteisiin verrattuna. Tämä johtuu siitä, että LTJ-aikana rekisteröintitodistukselle tulostuivat tieliikenteessä sallitut massat ja nyt ATJsa todistukselle tulostuu tieto valmistajan sallimista massoista. Nyt tehty muutos johtuu siitä, että rekisteröintitodistukselle tulostettavia tietoja ohjaa direktiivi 1999/37/EY, jonka mukaan rekisteröintitodistuksen kenttään O.1 ja O.2 tulee merkitä suurin teknisesti sallittu perävaunumassa. Tieto ei siis ole siirtynyt virheellisesti ATJ-järjestelmään, vaan ATJään on siirretty kaikki LTJsä olevat kytkentämassat.
Vanhemmissa ajoneuvoissa on vanhan ajoneuvoasetuksen mukaan sallittu nelivetoisissa autoissa perävaumassaksi kaksinkertainen omamassa, vaikka valmistaja olisi kieltänyt perävaunun vedon, on vanhassa ristiinkytkentäkatsastuksessa saatettu merkitä perävaunun kytkentämassaksi 3000 kg jos auton omamassa on 1500 kg.

Vaikka nykyään autoon kytkettävistä massoista säädetään Asetuksessa ajoneuvon käytöstä tiellä (4.12.1992/1257), on siinä voimaantulosäännösten siirtymäsäännöksissä 57§ 3 momentissa seuraava teksti ”Ennen tämän asetuksen voimaantuloa liikenteeseen hyväksyttyä ajoneuvoa tai, jos erillistä hyväksymistä ei vaadita, liikenteessä käytettyä ajoneuvoa saa edelleen käyttää liikenteessä tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten tai tämän asetuksen mukaisin ehdoin.” Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ajoneuvoa saa edelleen käyttää tieliikenteessä suuremmin kuin valmistajan sallimin massoin. Sallitut kytkentämassat saa näissä tapauksissa selville KATSA-järjestelmästä tai ATP-järjestelmästä.

Omamassa on muutettu osalle ajoneuvoista

Omamassa-tietoa on korjattu tietojen LTJtä siirron yhteydessä osalle ajoneuvoista. Kun omamassa siirrettiin uuteen järjestelmään, lisättiin omamassaan omamassan mittausnormin mukaisesti kuljettajan massa 70kg eli esim. 1760kg + 70kg = 1830kg. Lisäys on tarkoitus tulla sellaisille ajoneuvoille, jotka on otettu käyttöön 1.1.1995 jälkeen sellaisilla tyyppitiedoilla, jotka on tehty ennen 1.1.1995. On silti mahdollista, että omamassa on kasvanut myös sellaisilla ajoneuvoilla, joille sitä ei olisi tarvinnut lisätä. Näistä ajoneuvoista pyydetään katsastajia ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen katsavirheet@ake.fi.

Eli nuo maastureiden vanhat 3500kg:n vetopainot on edelleen voimassa, riippumatta siitä mitä otteessa lukee.

Lisäsin tuohon lainaukseen nuo paksunnokset ja värin helpomman luettavuuden tähden.

Edit: Löysin tuon netistäkin, tuon baxxterin lapun perusteella:
http://www.ake.fi/NR/rdonlyres/0086F85C-...142007.pdf

[iikka-]

Tarkoittaako tuo siis käytännössä sitä, että nyt kun tossa autossa on koukku jonka D-arvo on 15.4 eli riittää helposti 3500kg perävaunulle, niin katsurin pitäisi se 3500kg sinne otteeseen myös siis kirjoittaa? Meinaan vaan, että poliisille on tienpäällä aina vähän hankala näitä ruveta selostamaan. Mutta jos otteessa lukee niin homma ok.

[baxxter]

Unohtui "paksuntaa" ja värit myös tämä:
Sallitut kytkentämassat saa näissä tapauksissa selville KATSA-järjestelmästä tai ATP-järjestelmästä.
Sitten unohtui myös tiedote 11/2008 ja siitä kohta:

Ajoneuvolle kytkentäkatsastuksessa hyväksytyt tieliikenteessä sallitut perävaunumassat tulostetaan todistukselle silloin, kun ne poikkeavat valmistajan sallimista perävaunumassoista. Jos tieliikenteessä sallitut perävaunumassat ovat suuremmat kuin valmistajan sallimat perävaunumassat, tulostetaan todistukselle molemmat tiedot jarruin ja jarruitta. Mikäli tieliikenteessä sallittu perävaunumassa on pienempi kuin valmistajan sallima perävaunumassa, ei valmistajan sallimaa massaa tulosteta.

http://www.ake.fi/NR/rdonlyres/06B36425-...ajille.pdf

Eli jos joskus on hyväksytty suuremmalle kytkentämassalle, on se auton tiedoissa ja nykyään tulostuu otteelle lisätietoihin. 14/2007 aikaan ei vielä tulostunut.

[iikka-]

Onkos kellään kokemusta etupenkin alapuolella olevan tukikumin sopivuuksista? Tuohon mun autoon pitäisi kai olla 391460 numerolla oleva, mutta sitä ei missään ole ja ei kerrota korvaavaa osaa. Uudempiin olisi MTC9931 saatavilla helposti, kovasti on saman näköinen kuvissa mutta mahtaako mitat sopia?

Tässä vielä kuva tuosta MTC9931:

http://www.rimmerbros.co.uk/ProductImage...TC9931.jpg

Ihmettelin muutamaankin kertaan kun kaverit hyppäs kyytiin ja sano että onpas muuten pehmoset penkit. Istuin tänään pelkääjän paikalle ensimmäistä kertaa ja tuntumahan olikin ihan eri kun kuskin penkissä. Katsoin penkin alle niin tuo tukikumi aikalailla riekaleina. Kuskin puolella ihan ehjä, lieneekö vaihdettu joskus tms.

[WildF]

Jaahas, taas jotai pientä ilmenny autoon. Jarruttaessa ravistaa koko autoa, kovaa jurinaa yli 80 nopeudessa(kardaanien ristikot tuntuis olevan ehjät) ja huomasin tossa yks päivä,että rattia joutuu pitämää vinossa et auto kulkee suoraan. Joo ja rungostaki löyty ruostereikä massan alta, no onneksi katsastus vasta ens vuonna seuraavan kerran.

[Velar]

Rengaspaineet, aurauskulmat, kiero jarrulevy, panhardin puslat, kiero raidetanko?

[MikaM]

Meille toi ratin kääntäminen jotta pääsis suoraan tuli vääntyneestä raidetagosta

[WildF]

Joo, uuden karhee jarrulevy kiero ja taka-akseli vinossa. Saako noita takaluukun lukkoja entrattuu mitenkää, ku ei meinaa lukkiutua enää.

[Velar]

Nehän on sellaset, että ne pitää voidella aina, kun avaa takaluukun. Voitelet ne oikeen huolella ja sitten säädät takaluukun listan alla olevia tangon säätöjä sopivaksi. Oletan, että puhutaan ylemmästä luukusta..

[WildF]

Ylemmästäpä hyvinnii, tarttee purkaa ja puhistaa lukot.

[maddis]

Tässä kuva, kuinka ratkaisin ongelman omasta 'melkein vakiossa' Rangessa.



Maastossa tahtoi aina aueta nuo lukot, vaikka maantiellä kiinni pysyivätkin. Ja soratiellä ajaessa aukesi ensiksi toinen ja sitten toinen. Ei auttanut vaikka kuinka rasvasi/sääti lukkoja.

[sass]

Tere!

Kyseessä on ensimmäinen autoni, RRC -90 V8 Vogue SE, ilman ABS-ää tai katalysaattoria. Aikaisempaa maastoauto-ajokokemusta löytyy vm. 97 manuaali-Land Cruiserista parinkymmenen kilometrin verran.

Tein varsin kattavaa selvitystyötä ennen auton ostoa, mutta lisäkysymyksiä on syntynyt:

-Ohituksissa n. 70-90km/t vauhdissa sekä jyrkähköissä kaarteissa hirvittää tämä body roll. Onko kyseessä tottumiskysymys vai kannattaisiko vaihtaa jäykemmät jouset tai asentaa vakaajat paremman tuntuman vuoksi? Leimaa on 07-2012 asti ja katsastuksessa jouset todettiin kelvollisiksi.

-Ohjauksessa on myös aika lailla väljää joka tietysti on omiaan vaikuttamaan auton hallittavuuteen kaarteissa. Olen tässä opiskellut simpukan kiristämisen jaloa taitoa ja siitä onkin muutama kysymys: pääseekö siihen riittävän hyvin käsiksi irrottamatta laturia ja muita hilppeitä tieltä? Esim. lyhyemmällä lenkkiavaimella? Onko tässä prosessissa jotain muuta jippoa joka olisi hyvä tietää (jota siis ei ole mainittu esim. Ravessa tai nettipalstoilla. Omia kokemuksia)?

-Öljy ja tehostinnesteet: Onko näiden suhteen suosituksia suosia jotain merkkiä? Jostain syystä tehostin ei vuoda juuri ollenkaan (tasot ok)

-Kynnyksien muovisuojat ja automaattilootan kalvo: Sopivatko jonkin toisen valmistajan tuotteet näihin suoraan vai pitääkö metsästellä originelleja Land Rover-tuotteita?

-Vararenkaan pidikettä ei tullut auton mukana. Kokeilin 10mm pulttia, mutta kierteet eivät pidä ja pultti korkkaa helposti. Onko kysessä "-koko vai ovatko kierteet vaan korkanneet ajan kanssa?

-Konepelti pomppaa aina välillä auki, jääden tosin sen yhden salvan varaan. Rasvasin paikat ja siirsin ns. striker-platea hieman, jonka jälkeen konepelti ei enää lähtenyt laisinkaan auki. Piti maskin kautta irroittaa pikkulenkillä lukitusjärjestelmä jolloin pellin sai taas auki. Pinni oli kiilautunut levyä (striker platea) vasten. Onko tähän jotain hyvää ratkaisua paitsi vaihtaa kuluneet osat? Itse pinni (tai miksi sitä nyt kutsutaankin) on sen verran kulunut ettei sitä voi enää säätää kierämällä.

-Onko joku teettänyt Rankun korjaustöitä keski- tai etelä-Virossa? Onko jotain paikkaa jota suosittelisitte? Autossa on vain muutama hitsausta vaativa kohta, muuten ruostetta on korjattu säännöllisesti ja hyvin. Ennen teiden suolausta olisi tarkoitus myös hoitaa alustaan suojaus.

Auto on ostettu Suomesta elokuun lopulla ja käytössä Virossa. Loistava peli vanhan suon päälle rakennetun kaupungin ja maaston kiertelyyn.

Kiitokset etukäteen!

[Ahosensetä]

Poistettu

[JuKu]

-Onko joku teettänyt Rankun korjaustöitä keski- tai etelä-Virossa? Onko jotain paikkaa jota suosittelisitte? Autossa on vain muutama hitsausta vaativa kohta, muuten ruostetta on korjattu säännöllisesti ja hyvin. Ennen teiden suolausta olisi tarkoitus myös hoitaa alustaan suojaus.
!

Kysyppä myös täältä jos joku osais neuvoa paikkaa.

http://www.landroverclub.ee/foorum/index...ab43df810b

[iikka-]

Onkos kenelläkään kokemusta että kannattaako vaihtaa jännitteensäädintä tohon rangen laturiin vaiko suosiolla uus laturi?

Alkanut lataamaan nyt aavistuksen heikosti, en tosin mitannut jännitteitä mutta ajovalot päällä auton oma mittari on aivan normaalin alarajassa. Nyt viileämmillä keleillä muutaman päivän seisottuaan alkaa olla jo selvästi virtapulaa startatessa. Ei pyöritä niin iloseen kun ennen. Akku on kuitenkin kohtuu tuore.

Laturi käsittääseni alkuperäinen Lucas 18ACR, lienee 43A. Voisihan tuohon heittää suoraan vähän isomman jos on olemassa pulttaa kiinni mallisia.

[Velar]

Ite ainakin vaihdoin entiseen autooni jännittensäätimen joskus ja sillä poistui vastaavan laiset oireet. Se laturi oli tosin Prestolite. Jännitten säätäjät ei kuitenkaan maksa, kuin korkeintaan 20e, niin ei ole ainakaan kallis kokeilu vian etsimiseen Kuis iso aku sulla on? Sinne mahtuu 75ah :wink: Akkukauppaanhan mennään mittanauhan kanssa, eikä käyttäjäoppaan kanssa.

[WildF]

Jaahas, taas palas käynti häikät rangeen,puoli vuotta pelas nätisti.
Kui kauan noi tulpat ,virranjakajankansi ja pyöriä ja puola yleensä kestää?
Eikö noi autot vois ruveta temppuilee kesällä, ku pihallaki vois ropata.

[Velar]

Se on ihan hyvä yksilö. Ei kannata luovuttaa, jos joskus sytkät temppuilee..

-Tulpat vaihdetaan 10000km välein ellei ole jotain vikaa, joka olisi ne sotkenut. Niiden kuuluu olla Champion merkkiset.

-Vj kansi ja pyörijä kestää minkä kestää.. Uudet oltava aina mukana.

-Puolat ei oo kulutustavaraa, jos sielä on oikeanlainen paikallaan. Joskushan niitäkin toki menee.

-Mulla loppu vj kansien&pyörijöiden meno, kun käpälöin ECU:n johtosarjan kaikki liitokset auki ja kokosin uudestaan ne tiiviiksi kontaktiaineen kanssa. En kyllä tajua miten se on mahdollista, mutta niin kävi :roll:

-Mulla on tuo tuneresistori aika kärsinen olonen ja se pitäs uusia. Se ainakin nokeaa tulpat ollessaan rikki.

-Uusi ei tarkoita ehjää

[iikka-]

Tuossa laturia ihmetellessä tuli mieleen että mikähän mahtaa olla ylimääräinen johto joka roikkuu ilman paikkaa laturin takapuolella. Eli sinne tulee siis se iso kolminapainen liitin, joista kaksi isompaa on käsittääkseni plus johtoja ja pienempi on heräte. Tuon lisäksi johtonipusta tulee yksi ylimääräinen abicopäinen johto joka ei mene minnekkään. Liitin on kyllä ihan tehtaan mallia. Jokin lisävaruste tms?

Toinen mitä olen ihmetellyt, mikä on se imusarjan päällä oleva kolmionmallinen anturi, tulee kolmella pienellä pultilla kiinni imusarjaan? Liittynee jotenkin vedenlämpöön, mutta miten kun eikös varsinainen vedenlämpömittari ole semmoinen normaali kierrettävä anturi joka sijaitsee vähän alempana imusarjassa?

[baxxter]

Toinen mitä olen ihmetellyt, mikä on se imusarjan päällä oleva kolmionmallinen anturi, tulee kolmella pienellä pultilla kiinni imusarjaan? Liittynee jotenkin vedenlämpöön, mutta miten kun eikös varsinainen vedenlämpömittari ole semmoinen normaali kierrettävä anturi joka sijaitsee vähän alempana imusarjassa?

Sytyttää/sammuttaa choke-lamppua mittaristossa muistaakseni?

[Range-78]

Sytyttää chokevalon silloin kun ryyppy on vedetty päälle ja vesi koneessa on lämminnyt tarpeeksi.
Ryyppynupin kotelossahan on katkaisin vaijerissa kiinni mikä sulkee virtapiirin anturin ja valon välillä kun ryyppy vedetään päälle.
Ja tietty katkaisee sen kun ryyppyä ei käytetä.
Tälleen sen minä olen järkeillyt.
T. Jykä

[Fargo]

Mulla Classic-Range vuodelta -90 ja 3,9+automaatti. Noissa taitaa olla turbiinilukko?

Yleensä kun auto on lyhyillä matkoilla mulla ajossa niin 80 nopeudessa kierrokset on siinä parin tonnin kohdilla. Eilen auto seisoi tyhjäkäynnilla pitkään ja takuulla joka paikka oli kuuma niin maantiellä heitti mielestäni turbiinilukon päälle koska kierrokset oli 1500 kahdeksassakympissä.

Yleensä ei kuitenkaan kytke eli mistähän vikaa hakisin?

[Velar]

On turbiinilukko. Näyttäskö rundikello väärin..?

[sass]

Range -90 seisoi rempan vuoksi suunnilleen 7 viikkoa, joista ekat 3 ulkona. Kun sain auton viimein ajoon, huomasin, ettei puhallin toimi kunnolla.

Tilanne on tämä:

-Ilmastoinnin ollessa päällä, toimivat asennot I, II, III moitteetta. Kuitenkaan lämmintä ilmaa ei tule edes pitemmän ajon aikana.

-Puhallin toimii heikosti asennoissa I, II ja III. Niin heikosti, että sieltä kuuluu vain pientä pihinää joka kuitenkin vahvistuu II- ja III-asennoissa. Lämpöä ei tule.

Lisäksi kummankaan kanssa suuntaus ikkunoille eikä jalkatilaan toimi. Kun vivut vetää alas (max demist ja siinä toisessa se herrasmieskenkä) niin ihan kuin mitään en tapahtuisi - puhaltimia ei saa suunnattua. Kuitenkin siinä "vähän niinkuin ohimennen" ikkunoille puhaltaa hyvin heikosti lämmintä ilmaa.

Mikä voisi olla vikana? Ennen huoltoon menoa tuulettimet kitisivät jonkin verran satunnaisin väliajoin.

[Exramisti]

Pistäkääpä nyt faktaa peliin näistä teijän aristokraateista paljo nää vie soppaa seka ajossa ja onko suuria eroja 3,5 3,9 ja 4,6 moottoeissa.

Kannattaako näistä ylipäätään pysyä erossa jos jonkin vääränkoivun tai epäonnen sattumuksen kautta ei oo joutunut moisen omistajaksi/ huoltajaksi.

Saako näiden kanssa yhteiselosta muuta kuin huolia ,murheita ja taloudellista epävakautta.

Talviterveisin exramisti

[AVRO]

Saako näiden kanssa yhteiselosta muuta kuin huolia ,murheita ja taloudellista epävakautta.

Talviterveisin exramisti

Saahan noita, kuten kaikkien muidenkin autonromujen kanssa,

Tosiasia lienee että joko näistä tykkää, tai sitten ei. Kulutukseen, omien kokemusten pohjalta 16litraa pitkän ajan keskikulutuksena on aikalailla lähellä totuutta jos ajo ei ole ihan pelkkää keskikaupungin liikennevalokisaa.
Tämä siis 3,9/4.0.

[series3kalle]

Näitä ei osteta vain tylsiksi kulkuneuvoiksi. Jos vihaat pientä jatkuvaa autonropausta, niin älä osta. Jos taas saat hymyn huulille joka kerta kun hyppäät ratin taa, säässä kuin säässä, vaikka on näpit jäässä, -niinkuin minä serieksen ratissa-, on kyseinen hankinta kullanarvoinen. :wink:

[kaldo]

Tuolta motti tietoutta: http://en.wikipedia.org/wiki/Rover_V8_engine