WWW 
Haku
Jäsenet
Kalenteri
Apuja
Portaali
27-11-2012, 01:06
Päätin kirjoittaa blogin tyyppisen reissutarinan tuosta ensi vuonna tulevasta Caucasian Challenge reissusta. Lue lisää www.thecaucasianchallenge.com Nopeampaa informaatiota voi seurailla myös Facebookissa, linkki on tuolla allekirjoituksessa. Tässä tarinassa tulen kertomaan reissuvalmisteluista niin auton, ihmisten kuin muunkin osalta mitä tälläiseen reissuun liittyy. Ja tietysti päivitellään myös reissun aikana sieltä mistä pystyy. Pidemmittä alustuksitta, olkaa hyvä!
Linkki reittiin
256 päivää starttiin,
Koko homma juontaa juurensa vaimon kanssa tehtyyn sopimukseen: Eihän pidetä koskaan tylsää! No, tuon lauseen varjolla on tehty ja koettu paljon kaikenlaista. On reissattu, treenattu, ostettu talo ja järjestetty kaikkea hullua itselle ja kavereille. Ensi kesän aktiviteettejä miettiessäni bongasin tuon Land Rover foorumilta ilmoituksen Caucasian Challenge kisasta. Noin nanosekunnin pohtimisen jälkeen oli lähtöpäätös syntynyt. Vielä tekstiviesti vaimolle: ”Lähdetäänkö maasturilla Tuusulasta Budapestin kautta Yereveniin ja sieltä Venäjän läpi takaisin himaan?” Vastaus saapui noin minuutin kuluttua, ”Ok, mennään vaan! =)”
Alun perin oli idea lähteä reissuun kahdella moottoripyörällä, mutta eipä onnistunut. Rouvalla todettiin nivelreuma ja se teki kytkimen käytön käytännössä mahdottomaksi. Asiaa ei jääty murehtimaan sen kauemmaksi aikaa, vaan päätettiin vaihtaa kaksi moottoripyörää yhteen maasturiin. Aikani vertailin erilaisia vaihtoehtoja, palaten aina Defenderiin. Yksinkertainen, maasto-olosuhteissa korjattavissa oleva tekniikka, hyvät maasto-ominaisuudet ja sopivan äijämäinen muotoilu. Tuolla reseptillä on kierretty todistetusti ympäri palloa useamman kuin kerran. Ok, kohde selvillä, mutta mistä moisen löytäisi? Kaluston kun pitäisi kuitenkin palvella myös käyttö kulkineena ennen reissua. Hetken huutelu foorumeilla ja jo tärppäsi. Vesku ilmoitti hetken mielijohteesta myyvänsä Defenderinsä.
Hetken mietintä, muutama sähköposti sekä puhelu ja taalat taskussa kohti Paimiota. Sovittiin treffit Saloon ja siellähän sitten nähtiinkin kaatosateessa. Auto oli sitä mitä myyjä lupasi ja kaupat syntyi. (Ilmeisesti myyjää jäi harmittamaan, sillä viikon päästä ilmestyi uusi Defenderi… ) No, autolla kun mennään, on mahdollista lähteä isommalla porukalla, jolloin kulurakenne pienenee miellyttävästi. Kaveriporukalle taas tietoa suunnitelmista, niin löytyihän sieltä pari reippaan reissuhengen omaavaa kaveria matkaan. Ja mikä parasta toinen on kokki ja ammattivalokuvaaja kun toinen taas omaa kokemusta reissaamisesta pitkin maailmaa. Arvokasta osaamista siis molemmilla.
Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, että osallistuminen on ilmoitettu ja maksettu eli reissuun mennään. Seuraavaksi ruvetaan suunnittelemaan auton varustelua ja tietysti muutakin varustusta reissuun. Kyseessähän on siis minimal assistance rally, eli omin voimin pitää selviytyä. Majoittuminen tapahtuu joko luonnon helmassa tai leirintä alueilla. Ruuat paikallisilta tai sitten itse tekemällä.
Lisää tarinaa tulee kun jaksaa kirjoitella…
Linkki reittiin
256 päivää starttiin,
Koko homma juontaa juurensa vaimon kanssa tehtyyn sopimukseen: Eihän pidetä koskaan tylsää! No, tuon lauseen varjolla on tehty ja koettu paljon kaikenlaista. On reissattu, treenattu, ostettu talo ja järjestetty kaikkea hullua itselle ja kavereille. Ensi kesän aktiviteettejä miettiessäni bongasin tuon Land Rover foorumilta ilmoituksen Caucasian Challenge kisasta. Noin nanosekunnin pohtimisen jälkeen oli lähtöpäätös syntynyt. Vielä tekstiviesti vaimolle: ”Lähdetäänkö maasturilla Tuusulasta Budapestin kautta Yereveniin ja sieltä Venäjän läpi takaisin himaan?” Vastaus saapui noin minuutin kuluttua, ”Ok, mennään vaan! =)”
Alun perin oli idea lähteä reissuun kahdella moottoripyörällä, mutta eipä onnistunut. Rouvalla todettiin nivelreuma ja se teki kytkimen käytön käytännössä mahdottomaksi. Asiaa ei jääty murehtimaan sen kauemmaksi aikaa, vaan päätettiin vaihtaa kaksi moottoripyörää yhteen maasturiin. Aikani vertailin erilaisia vaihtoehtoja, palaten aina Defenderiin. Yksinkertainen, maasto-olosuhteissa korjattavissa oleva tekniikka, hyvät maasto-ominaisuudet ja sopivan äijämäinen muotoilu. Tuolla reseptillä on kierretty todistetusti ympäri palloa useamman kuin kerran. Ok, kohde selvillä, mutta mistä moisen löytäisi? Kaluston kun pitäisi kuitenkin palvella myös käyttö kulkineena ennen reissua. Hetken huutelu foorumeilla ja jo tärppäsi. Vesku ilmoitti hetken mielijohteesta myyvänsä Defenderinsä.
Hetken mietintä, muutama sähköposti sekä puhelu ja taalat taskussa kohti Paimiota. Sovittiin treffit Saloon ja siellähän sitten nähtiinkin kaatosateessa. Auto oli sitä mitä myyjä lupasi ja kaupat syntyi. (Ilmeisesti myyjää jäi harmittamaan, sillä viikon päästä ilmestyi uusi Defenderi… ) No, autolla kun mennään, on mahdollista lähteä isommalla porukalla, jolloin kulurakenne pienenee miellyttävästi. Kaveriporukalle taas tietoa suunnitelmista, niin löytyihän sieltä pari reippaan reissuhengen omaavaa kaveria matkaan. Ja mikä parasta toinen on kokki ja ammattivalokuvaaja kun toinen taas omaa kokemusta reissaamisesta pitkin maailmaa. Arvokasta osaamista siis molemmilla.
Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, että osallistuminen on ilmoitettu ja maksettu eli reissuun mennään. Seuraavaksi ruvetaan suunnittelemaan auton varustelua ja tietysti muutakin varustusta reissuun. Kyseessähän on siis minimal assistance rally, eli omin voimin pitää selviytyä. Majoittuminen tapahtuu joko luonnon helmassa tai leirintä alueilla. Ruuat paikallisilta tai sitten itse tekemällä.
Lisää tarinaa tulee kun jaksaa kirjoitella…