Katsastus, miten meni? kokemuksia, ohjeita, huomioita...

[Jasu]

Mä en ihan tajuu mikä siinä rungon vaihtamisessa on niin syntiä ja kyttäystä vaativaa.

No kun siinä on se numero. Tosin jokuhan senkin on siihen aikanaan ja alkujaan lyönyt, kone tehtaalla tai aiemmin ihan henkilö meistien kanssa. Vaan kun tuo valmistenumero on kansan suussa muuttunut runkonumeroksi, ja se numero on kuin taivaasta saapunut johon ei saa kuolevainen koskea, sekä lisänä sopassa identiteetin varmistus ettei kukaan vaan ole erehtynyt vaikka veronkiertoon hankkimalla ruosteettomia osia ruostuneiden kovasti verotettujen tilalle...

Se tuon Discon kanssa kyllä pisti huvittamaan, kun siitä kuitenkin löytyy valmistajan tiedot monestakin paikasta, tuulilasin reunasta löytyväkin monesti on riittänyt. Ja kun sen numerot/kirjaimet täsmää valmistajan kylttiin, niin silloin viimeistään, mutta aina joskus löytyy näitä innokkaita...

Rättäreihin on vuosikymmeniä vaihdettu runkoja, ilman sen suurempaa draamaa. Virallisesti tien pitäisi kulkea siten että ensin käydään suikkapiälle kertomassa aikeista, joka varmistaa identiteetin, ja sitten vaihdon jälkeen runko tai se osuus rungosta missä valmistenumero on leimalle jossa sitten tärvellään vanha numero ettei kukaan vaan siitä sitten enää ajoneuvoa väsäisi. Tästä Mieleen tuli yksi hassu tapaus, kun tekniikanvaihtoa "vähän" alkuperäistä pirteämpään tehtiin, 12-kaakkisen tilalle terveitä GSA:n heposia, pyttymääränkin tuplaantuessa, niin sen kanssa meinasi mennä painimiseksi valmistenumeron kanssa. Luvat kun vaati että alkuperäinen runko vaihdetaan Ami Superin runkoon, jotta on varmuus tukevuuden riittämisestä, niin sitä meidän meistämää numerosarjaa oli parhaimmillaan neljä suikkapiätä tutkimassa, eivätkä meinanneet alta vuorokauden vanhaa meistosta osata lukea. Olihan siinä jopa seitsemän numeroa... Niin, ja sitten siitä seurasi tiukat kuulustelut että "mistä se runko on peräisin, valmistenumero siitä autosta", eikä millään haluttu uskoa että näihin saa runkoa erillisenä varaosana, ilman mitään tunnistetietoa. Tällainen käyttämätön runko sekin oli mikä siihen asennettiin, ja lopulta sitten sillä siitä kiistasta selvittiin kun kirjoitin käsin paperin sen rungon Suomen vaiheista -olinhan sen myynyt kaverille tähän projektiin...


Joskus "wanhaan hywään aicaan" eli ennen katsastustoiminnan vapautumista, tuli jotain leukailtua leimaamossa valmistenumeron sijainnista, että "paras paikka sille olisi haponkestävässä levynpalasessa avainnipussa", arvatkaapas alkoiko taas katsastuksessa kestää...

Tosin jokunen vuosi aiemmin, valmistenumeron näkyessä vähän heikosti ekassa Dyanessani, suikkapiä ajatti rekkahallin puolelle ja itse meisti näkyvät uudet numerot ovipalkkiin. Silloin kysyin että "mitenkäs kun tuo runkonumero onkin nyt korissa", niin tämä ohjeisti että "ei se ole runkonumero, vaan valmistenumero, ja se voi sijaita missä tahansa". Tämä lausahdus sitten muistui mieleen, kun yksi kaveri kertoi Meharin katsastuksesta, kyseessähän on muovikorinen Rättärin alustalla oleva keksintö. Ainoa metallinen tukeva palkki minkä löysi uudelle numerolle paikaksi, oli ilmeisesti suikkapiän mielestä hyvä ja loistava. Kovin se sitten hymyä aiheutti, kun omistaja toki tiesi mikä se palkki oli, mutta ei sen tarkemmin korjannut asiassa. Ja tästä seurauksena taitaa kaverilla olla maailman ainoa valmistenumerolla ja papereilla varustettu tunkki...