Rover Ystävät ry Keskustelupalsta

Mikäs toi Rollen VX8 on? Vai tarkoititko VK8:ia?

Joo, ei se Defen kytkin ole rimppakintuille saa jalkatreeniä kun polkee.

^Näppihäiriö näköjään VK8 oli se...

Pihassa olisi kyllä tekniikkaa, ehkä jopa joutaisikin, TD5-4HP22-LT230, kakkos-Discosta ne. Tuskin tulee kaikki koskaan käyttöön, voisi vaikka yhden paketin lunastaa jos oikein alkaa polvi ärsyyntymään. Jotain kyllä on Discossa toisin, kun ei sen kytkin tuntunut ollenkaan tuommoselta, pitää vertailla vielä tarkemmin jossakin vaiheessa, vaikka meninkin sen pihasta myymään niin ei naapuria pitemmälle päätynyt...

Ihan yhtenään ei onneksi tien päällä tarvi kytkintä polkea, jopa tilapäiset 60 alueet menee vielä vitosella ellei ole pitempi pätkä saati ylämäki. Kaupunkiruuhka nykivässä jatkuvasti pysähtelevässä liikenteessä, vieraassa kaupungissa, siinä tarveaineet polven ja mielen ärtymykselle helposti tarjolla...

Jeps. Saatiin Leslie studiolle, jos jotakin kiinnostaa niin Signal-to-Noise on kyseessä. Tekee tiivistä yhteistyötä Studio Audion kanssa, pitkän linjan toimijoita. Molemmat itseoppineita höpelöitä tällä saralla. Tai no, onko se itseoppinuutta, kun 42 vuotta sitten opetin pikkuveljelle ne ekat soinnut kitaralla, josta ura myöhemmin urkeni tämmöiseksi..? Tuota tilannetta itse asiassa puitiin viimeksi eilen läpi, muistaa kirkkaasti missä tuo tapahtui, tätin perheen olohuoneen kokolattiamatolla istuttiin elämää nähneen kitaran kanssa, biisit oli yksinkertaisesta päästä eli Juicen 15. yö ja 3:30, ja tästä muistaa edelleen mainita että "opetit sitten "-duurin sormituksen väärin, joka toimii paremmin, ja sitä on sitten opetettu kitaraoppilaille ja kaikki ovat todenneet sen toimivan paremmin kuin oppikirjojen opit"...

No, kuulosteltiin uutta mööpeliä, ensin kitaralla haettiin tuntumaa, ja sitten "naapurifirman Kettunen" totes että "tuupataanpas tuoretta miksausta, urkuraitaa tuolle koneelle". Ja joo, oli hyvät tunnelmat, verrattiin vielä pariin Leslie-simulaattoriin vaan kyllä tuommonen vanha rohjake vei sata-nolla voiton simuloiduista...

Vaan eihän sitä tyhjällä kopilla kauaa liikuta, esikoisen kanssa jatkettiin studiolta kaupungin läpi, ja nyt kun tilaa oli niin haettiin polkupyörä kyytiin, joka on syksystä asti odottanut noutoa. Ensin eivät saaneet tyttöystävän luona ilmaa takakumiin, semmonen pro-jätkien venttiili missä pitää ensin ruuvata venttiilin päästä mutteria auki, ja sinne se sitten talven tultua jäi kun ei oikein koskaan ollut aikataulut kohdakkain henkilöiden ja kuljetuskaluston suhteen. Nyt oli, ja meni oikeastaan heittämällä kyytiin, verrattuna aiempaa toisensuuntaista kuljetusta mun "pientila-autolla"...

Kotoa sitten lähdettiin suht heti opetus-Ooppelilla matkaan, ja tuli kyllä heti semmonen olo ettei sieltä mihinkään näe. Taitaa olla liki metrin alempana kuskin silmät Corsan kyydissä mitä Defenderillä liikkuessa? Ja se tunne, kun siirryin kuskin paikalle, eikä polkimet vaatineet ollenkaan voimaa ollakseen pohjaan polkaistuna, ulos näkemisen lisäksi tuokin oli kovin erilaista. Ja kyllähän tuo ajo-opettelija varovasti kysyi voisko kuitenkin sen opetuspolkimen siirtää vaikka Defeen. Tai Seriekseen, ihan jo sen takia että vois olla inssissä hupaisat tunnelmat parin viikon päästä. Tulevaisuus ei lie aivan pilalla jälkikasvun suhteen..?

Jaa,a... Meilläkin vanhempi kloppi ilmaisi jokin aika sitten suoraan että haluaa oman 5-ovisen serieksen! Olin vähän pohtinut josko pätkät joutais pojille, yks kummallekkin....

Autokoulu kanssa rupee häämöttämään kohta horisontissa. Serieksellä pojat ajelee mielellään suljetuilla alueilla hieman harjoitellen aina kun vain mahdollista.
Autokouluun olis tietyllä tapaa series oikein todella hyvä ja toisaalta myös huono. Kahdella aivan eri kulkineella on hyvä harjoitella. Inssi sitten ehkä "normaalilla" vanhemmallla autolla...

Juhannusreissulla mukaan tarttunutta..:


Pari nurmihuutajaa, sekä moottorimajava, siis vetäviä ruohonleikkureita sekä ketjusaha. Kaikki toimimattomia kyytiin nostaessa, takatilaan meni kivasti nuo molemmat. Siinä sitten herra 9vee asentaja-opiskelijan kanssa noita punottiin, ja kyllä nuo molemmat saatiin pörisemään, viat löydettyä jatkoa ajatellen ja vähän pihanurmeakin tasoiteltua. Moottorisaha meinasi enemmän vaatia harrastuneisuutta, vaan kyllä lopputuloksena oli senkin kanssa ääntä ilmoille. Noiden luovuttaja lupasi noissa haastetta löytyvän, sahan teränkin lupaili olevan huono ja vaihtokelpoinen, vaan kyllä sillä silti saatiin yksi monihaarainen pihjala kaadettua ja pätkittyä, sekä yksi liian isoksi päässyt alhaalta haaroittunut koivu. Pääosin keskimmäinen pojista heilui sahan kanssa, koivun kanssa vähän arkaili, ja oli aihettakin. Katkoin ensin ohuemman haaran, joka kuviteltiin olevan helpompi, pienempi osuus, vaan se halusi lähteä täysin päinvastaiseen suuntaan kaatumaan -suuntaan jossa oli sekä kanakoppi/aitaus että kasvihuone. Ja sieltä vähän ylempää olivat kiertyneet oksien kanssa toisiinsa, niin konkelo siitä syntyi lopulta. Toisaalta oli onni että tarttui sieltä ylempää, teini sai alapäästä ohjattua puun kaatumaan just kanalan ja kasvihuoneen väliin... Toinen pätkä sitten saatiin lähtemään suunnitellusti, oikeaan suuntaan...

Vähän vaan piti siistiä takapihaa, vaan yllättäen meni muutama tunti palastellessa, ja vielä sitä jäi paljon jäljelle. Onneksi meiltä jäi vielä apuvoimia sinne, ei tarvi anopin yksinään siivota meidän jälkiä...

Ettei vaan pääsis leikkurit loppumaan. Tuommonen pelastettiin kylältä, vähän kätevämmin tuli noin kuin puoltoista kilometriä työntäen...

Tuon kanssa vähän kahden vaiheilla, ihmetteliskö ensin itse, vai malttaisko odotella viikon päähän askartelija-apulaisen kotiinpaluuta..?

Vanhemmillani on samanlainen Stiga. Se möykkäs noin 10-vuotta ja sitten mystistä palamaansyttymistä/kiukuttelua ja äkkikuolema. Odottaa elimensiirtoa, kun koin tuon konetyypin olevan halpaa sarjaa Strattonilta.....
Haalin kuolinpesästä talteen 2/5 ruohonleikkurista jotka olivat saaneet Keinänen-tuomion. Seisseet kuormaauton siirtolavan alla vuosia/vuosikymmeniä. Kaikki lähti kuitenkin käsipelillä pyörimään ja kaksi niistä sain kotiin asti. Kumpainenkin 80-luvun Norlett merrkisiä (/Pirkka).
Moottorityyppi samaa mallisarjaa, jotka lähti ilosesti pelaamaan tulpan,öljyn ja ilmanputsarin vaihdolla sekä kaasutinseudun /koneen bräkkleen pesulla!!! Ja käy nätistikkin vielä!!! Koen nuo laadultaan AIVAN eri laatuluokkaan kuin nämä nykyiset aikapommit 2000 luvusta eteenpäin!
Vanhemmillaninkin on wanha 70 luvun lopun Klippo valkoisella Briggs&srratton kineella joka käy ja kukkuu aina vaaan ja todella nätisti!

Ne 70-luvun Klippot on kyllä legendaarisia. Ja varmasti toimivat vielä maailmanlopun jälkeenkin, kun vaan muistaa pitää huolen ettei öljyt katoamaan pääse...

Naapurin kanssa vähän semmosta leikkuri-kisailua havaittavissa. Hyvässä hengessä toki. Ja puolin ja toisin näitä sit lainaillaan. Meidän asentaja-apulainen on ollut ainakin viimeisen kahdeksan vuotta noissa touhuissa mukana, siis ihan siitä alkaen kun tänne muutettiin. Naapuri taasen täyttää tänä kesänä vasta 72, siitä huolimatta näillä on ollut hyvää tekemistä ihan alusta asti. Nyt vasta hänellä jysähti -07 käyttöönotettu B/S -moottorinen luottopeli, rivistä sitten seuraavaa ajoon. Vaan niin hänellä, kuin meilläkin, viimeistely tehdään 50-luvun Jakobsen -kelaleikkurilla, leveä leikkuukela jota pyörittää väkivahva 2,5hp Briggs-Stratton, vailla muoviosia ja murheita, sen jättämään jälkeen pääsee kilpailemaan vain lammas, uskomattoman hienoa tasaista jälkeä, vuosista huolimatta...

Yks hulluuden alalaji tämäkin, mutta kaipa positiivisessa mielessä kuitenkin? Pitänee poissa mielenterveyspalvelujen jonosta kun on jotakin ropattavaa..?

Kelaleikkuria lykittiin aikoinaan ex-mökillä. Se oli mulla kanssa semmonen hifistelykohde vaikka ei vanha edes ollut. Kävyt tökkäs kelaan kettumaisesti, mutta muuten se leikkuujälki! Ai että!
Vaimolla on appiukkovainaan vanha Husqvarna kelaleikkuri puurullalla....tai oikeestaan minä sen oon jemmannu talteen.... Haave jonain päivänä ehtiä kunnostamaan se ajoon...???‍♂️?

Samanlainen Stiga on mökillä. Isän vanha. Pyöri huonosti ja vaihdoin kovettuneen primerin, sekä kaasarin tiivisteet muutama vuosi sitten. Rokkaa kympillä. Muuta ei ole öljynvaihtojen lisäksi tarvinnut tehdä.

Vaimon kotipaikalla on joku jeesuksen vanha oranssi rytö kanssa Dick'n'Straponin koneella. Jos siihen vaihtaisi kaasarin tiivisteet, toimisi sekin varmaan paremmin, mutta ei toinne kun työntövarsi on jo hitsailtu koneen kertaan, eikä oikein kestä. Aiwan jumalaton sininen usva aina pölähtää, kun sen käynnistää.

Joku kuvatus kelaleikkurista..:







On tuohon vuosittain öljyjä vaihdeltu, ilmansuodatinta tarpeen mukaan ja pöristely pienkonebensalla. Säädöt kun on 50-luvun bensalle, niin ei meinaa vetää ollenkaan niin hyvin kun joskus pahimpaan hätään on lisätty ysikasia. Pakokaasut haisee, ei meinaa jaksaa, ja oireet katoaa kun palaa pienkonebensaan...

Tuokin oli romulavalle menossa. Kaasu- ja vedonhallintavivut kadonneet jossakin elämän vaiheessa, ne piti värkätä tallista löytyvillä palikoilla eli kaasuvipu lattaraudasta ja vetovipu polkupyörän jarrukahvasta, toimii...

Tekasin pienet rampit, jolla sai pienen mönkijän pienelle lavalle kyytiin...


Näky mahtuvan rampitkin vielä mukaan, vaikka luukunkin sulki...


Siinähän lepää, kohta käydään kuorma tyhjentämässä...

Ei oo tosi että mönkjä mahtuu pätkään!  
Oon naureskellu aikoinaan että siihen ei mahdu edes lumikola takaosastolle ilman että hantin kaulan kiertää työntökahva!  8D

No, kyllä sillä on kuskattu täälläkin vaikka mitä juu.
 Kattoon asti kuormaa , on se sitten pitkä- tai pätkämalli ni aina tuntuu olevan takatilalle suuresti käyttöä ja ihan täynnä tarpeita tuppaa olemaan....

No, eipä tuo mönkijä ollut myöskään mikään iso, sen verran pieni etten mahtunut sitä penkillä istuen ajamaan. Kun ei kenkä sovi astinlaudalle, eikä polvet ottamatta ohjaustankoon, ilman satulaa ja takalokasuojaa rungon päällä kyykistellen sillä pystyi pakollisen testiajon suorittamaan...

Vintiöt kyllä siihen näkyi hyvinkin mahtuvan, nyt nelosluokalle siirtyvä lauma (poislukien mönkijän omistaja joka tuplaa kolmosen) päästelivät ihan vailla huolta ympäri pihoja...

Varmasti ihan parhautta alle kymmenvuotiaille tuommonen, mikä ei parhaimmillaankaan kulje tarpeettoman kovasti. Eikä ole vaihteita tai kytkintä haittaamassa opettelua, vain kaasu ja jarru. Kiinankopio Hondasta, aika rimpula, ja näkyy saaneen melkoista käyttöä jo aiemmin. Ehkä viimeinen elvytys tuolle yksilölle..?

Tikkutaksi.... 
Unohdin ottaa peräkärryn mukaan kun hain vanhempieni tontilta tapulista lehtikuusilankun verstaalle. Matka onneks vain 300m hiekkatietä....

Punainen lippu, paita tai muovikassi puuttui pitkän päästä 

Kyllähän nyt lyhyitä matkoja, etenkin kodin lähellä, saa ajella vähän vähemmilläkin lipuilla ja lakanoilla merkittynä. Eikä kuorman mitat ja painotkaan ihan niin tarkkoja ole...

Vai mitenkä ne pykälät oikein menikään..?

Ainahan saa, mutta hyvä se jonkunlainen varoitusmerkki olis olla, vaikka kuin lyhyt matka, jos on sellainen mahdollisuus, et tiellä on muitakin liikkujia.

Kunhan nyt pääsin sanomaan ja viisastelemaan.     

Joo, on se lippu tms oikeasti hyvä olla. Paljonhan sitä kaikenlaista muutakin on toisinaan tullut suoritettua, mille ei välttämättä kovinkaan vahvoja suosituksia olisi. Onneksi on selvitty ilman vahinkoja pääosin...

Kellään koskaan varmaan mitään ylikuormaakaan missään ollut, itselläkin pikkasen hämärän rajamailla taisi painot olla kun tuli haettua 1,4 tonnia kivilaattoja Classicilla, ei kaukaa mutta silti iski laiskuus ja lastattiin kaikki kerralla kyytiin. Taisinpa kuvankin tänne siitä kyydistä joskus laittaa...

Vanha hieman tuoksahtava jääkaappi sai tänään lähteä, ja vähän muutakin...





Samalla vähän käyttökokemuksia pohjan ja laitojen vaihdon jälkeen, ja olihan se yhtä juhlaa kun kenkä ja kuorma pysyy pohjalevyn oikealla puolella ilman pelkoa läpimenosta, ja saa liinatkin kiinni tukeviin lenkkeihin...

Tyhjennyksen jälkeen sitten Moponetistä noutamaan perhevankkurin takajarrulevyt, ettei ihan ilman kuormaa tarvinnut takaisinkaan suunnistaa. Ihan ei tosin niille kärryä, eikä isompaa kantavuuttakaan tarvinnut...

Tuo lienee vanha autojääkaappi, siinähän on renkaat ja kaikki!

Oisko jopa 4wheel drive fridge?

Renkaiden puolesta kyllä, jatkuvanelivetoinen maasturi. Ainakin ne tuli kakkos-Discon alta pois punottua...

Maastojääkaappi..?

Poikakin ihasteli tuota sun oldskool-koosta ise-peräkärryä!
Pystyykö noita vielä iste valmistelemaan? Ittelläkin on pari vanhaa kärryä ja yleisesti ottaen vanhat ja omavalmisteet on parempia kun nämä uudet C-tinapeltiprofiilikärryt mielestäni.

Eikös noissa vähän ollu se homma, et jos paperit ja kilpi löytyy, niin niitä tehty. Kun noita pienempiä jarruttomia ei tartte katsastaa. Eri asia sitten jos jotain sattuu, mitä sanoo poliisi ja/tai vakuutuyhtiö. Paitsi jos papereissa on jo ennestään, että omatekele.

Tietysti jos väsää vanhan rungon ja akseliston päälle pohjan ja laidat, ni varmempi homma.

Akselistojakin tietty saa uusia jos tarvii, itekkin vaihdoin sellasen yhteen traileriin. Olikohan Puuilo vai Motonet, samaa tavaraa kuitenkin ku mitä oli trailerikaupan varaosissa, kumijoustin akseli napoineen kaikkineen. Napoihin tietty piti asentaa stefat ja O-renkaat ku venetraileri kyseessä.

Joo, vanhaa voi elvyttää niin kauan kun paperit on olemassa, uusia saa tehdä mutta on paljon rajoitetumpaa kuin tuon kuvien kärryn valmistumisen aikaan oli. Kärry on merkkiä "omatekoinen" ja kilvitetty kesällä 1972. Kertaalleen on ainakin pohja tehty jo uusiksi, se kun oli tehty Neste -huoltoaseman opastekyltistä, ja eikös Neste ole uudempi kuin -72..?

Tuon kärryn pääasiallisin syy ostamiseen, oli musta rekisterikilpi. Sopii paljon paremmin mustakilpisen auton vetämäksi...

Nykyään jos kärryn tekee, niin vetoaisan ainakin pitää olla tyyppihyväksytty. Muuten pitää olla "riittävän tukevasti" valmistettu, valmistaja vastaa noista, eli se peilistä näkyvä taho. Akseliston kantavuus sitten määrittelee minkälaisia massoja saa kuljettaa. Näitä painittiin "cxtb2":n kanssa, kun kakkos-Discosta puolittamalla teki kevytperävaunun. Jarrullisenkin olisi voinut tehdä, vaan sitten koko akselisto-jarrulaitteisto -kokonaisuus olisi pitänyt olla myös tyyppihyväksytty eli olisi tehty aika mahdottomaksi käyttää Discon taka-akselia jarruineen tuossa rakentelumallissa... Valot uudessa pitää tottakai sitten olla E-hyväksyttyjä, josta tuli hauskuus vastaan -Discon takasumuvaloon on valettu etusumuvalon E-koodi, eli sitä ei saanut käyttää perävaunun sumuvalona mutta autoon on moinen kelvannut virheellisestä numerostaan huolimatta... Nämä siis muutaman vuoden sisään koettuja käytäntöjä...

Tänään oli ekaa kertaa ikinä mun aikana Rubínan katolla tavaraa! Lainasin pojaltani Thulet, ni ei tarvinnu isoa kärryä ottaa Omenacityn keskustaan kiusaksi muutaman listan takia....
Katolle asennettavaa galvanoitua hai-häkkiä oon kyllä miettiny, mutta hyöty-haitta ei ole vielä ihan kääntyny riittävästi hyödyn puolelle....

---

...ainiin kuva